Veriarvoista suorituksen jälkeen
Yksi jatkuvasti jopa skismaa aiheuttavista aiheista greyhound-treenareilla suhteessa ulkomaailmaan on rasituksen merkitys elimistölle. Vinttiliiton poppoo on vakuuttunut siitä, että kyseessä on vain ja ainoastaan merkki greyhoundjalostuksen päätymisestä umpikujaan (koirat eivät kestä) ja lääkärit ovat milloin diagnosoimassa verisyöpää, milloin akuuttia, kuolemaan johtavaa kuivumista. Pörröturkkien omistajille treenarit yleensä toteavat, että laittakaa koiranne edes kerran juoksemaan täysillä, ja eläinlääkärien olisi syytä hankkia ammattitaitoa ennen kuin yrittävät pelästyttää ns. paskat pihalle greyhoundien omistajilta. Katiskasta löytyy oman lauman perusveriarvoja talven peruskuntokaudelta ja netin syövereistä taasen kisarasituksen jälkeisiä arvoja. Laitetaan yksi sellainen tutkimusyhteenveto näkyviin – saadaan mitta-arvoja mitä rasitus oikeasti elimistölle tekee, jolloin voidaan jopa joskus – muissa piireissä – pohtia kahden ja kolmen startin päivävauhdin mielekkyyttä.



Kirjoitin aikaisemmin roturuokien autuudessa Royal Canin muutamasta tuotteesta, eikä mikään puoltanut RC:n mainoksia. Olin aikaisemmin kirjoittanut johonkin foorumiin postauksen Hill’sistä – toisesta funktionaalisten lääkintäruokien suurmarkkinoijasta. Nyt törmäsin tuohon vastaukseeni. Koska haluan päästä helpolla (yllätys jollekin?), niin kopioin koko vastauksen tänne. Ketjun konteksti luonnollisesti puuttuu, mutta eiköhän sävystä selviä mihin ja miksi ollaan päädytty.



