Biomed D-vitamiinitippa
Biomed D-tippa on keskikoisille koirille sopiva nestemäinen D-vitamiini. Tippa kattaa päivittäin annettuna 28 koirakiloa ja kerran viikossa annettaessa 4 koirakiloa.
2 kommenttia
17.4.2021
Vidan sinkki
Sinkkiä palaa koiratalouksissa, koska sitä saa niin vähän ruuasta. Sinkki kuuluu siten peruslisiin, joita käytetään ruokintatavasta riippumatta. Vidan vahva sinkki on vakiinnuttanut asemansa ja suosionsa kohtuullisen hyvin.
Kommentit pois päältä artikkelissa Vidan sinkki
15.4.2019
Foliinihappo
Foliinihappo on foolihapon aineenvaihduntatuote, jota käytetään synteettisesti valmistettuna lääkkeenä.
Kommentit pois päältä artikkelissa Foliinihappo
12.3.2019
Roayl Canin Starter
Royal Caninin Starter-sarja on suunniteltu tiineille ja imettäville emille sekä pikkupentujen ensimmäiseksi ruuaksi. Mutta se on harkitsemisen arvoinen kuivamuona kaikille, jotka tarvitsevat korkeaa energiaa ja hyvää sulavuutta.
Kommentit pois päältä artikkelissa Roayl Canin Starter
4.3.2019
Kuivamuonan lihaisat luut
Kuivamuonien lisätyn kalsiumin määrä kertoo lihan laadusta. Se myös paljastaa mitä käytetyt tuoreet lihat aidosti laadultaan ovat.
Kommentit pois päältä artikkelissa Kuivamuonan lihaisat luut
6.2.2019
Serotoniini
Serotoniini on tärkeä hormoni koiran käyttäytymiselle. Se tuotto riippuu vahvasti tryptofaanista.
Kommentit pois päältä artikkelissa Serotoniini
16.3.2018
Kallis on aina kallis
Olen aina kiukutellut kuivamuonameemiä vastaan, jossa kallis on halvempi, koska annetaan vähemmän. Kallis on aina kallis, eikä enemmän ole koskaan vähemmän. Sanotaan myös, että köyhällä ei ole varaa halpaan, koska kallis kestää pidempään. Tuo on meemi, jonka alunperin taisi kehittää suomalainen tekstiiliteollisuus taistellessaan idän halpatuontia vastaan. Nykyään ei ole enää kotimaista rätti- eikä kuivamuonateollisuutta, eikä hinta ole enää aikoihin ollut laadun tae.
1.5.2014
Melatoniini rauhoittaa
Melatoniini on elimistön oma hormoni, joka säätelee unen ja valveen rytmiä. Aivoissa sijaitseva käpyrauhanen erittää melatoniinia, joka säätelee unen ja valveillaolon rytmiä silmien kautta saadun valon määrän mukaan.
3.10.2011
Royal Canin sekoilee kofeiinilla
Taannoin Katiskassa oli juttua siitä, että Royal Canin valmistama/valmistuttama energy snack on riskisijoitus urheileville ja näyttelyissä käyville koirille, koska tuotteesta löytyy vihreää teetä. Samaan syssyyn Happy Dogin täydellinen vaikeneminen heidän palautustuotteensa sisältämästä mystisestä kiinalaisesta yrttiseoksesta oli kuin piste iin päälle. Ei se ollut. Pilkku enintään.
16.5.2011
Kantavan nartun lisäravinteet
Kantavan nartun ravintolisät ovat aina herkkä aihe. Periaatteessa mitään lisiä ei suositella, koska kehittyvät pennut ovat herkkiä. Toisaalta taasen jatkuvasti tulee esille tutkimuksia, joissa milloin milläkin vitamiini- tai hivenainelisällä on ollut suotuisa vaikutus kasvaviin sikiöihin. Nuo tutkimukset ovat joko rotilla tehtyjä, jolloin rotille on tarkoituksella aiheutettu paha puutos tai yliannostus, tai sitten isoina seurantatutkimuksina ihmisillä, jolloin syy/seuraus-suhde on usein epäselvä, vaikka tutkimuksen johtopäätöksissä muuta väitettäisiinkin.
9.5.2011
Ruuansulatus
Ruoansulatus saa aikaan sen, että monimutkaiset ravintoaineet pilkkoutuvat yksinkertaisiksi aineiksi, jotka ruumiin solut sitten käyttävät hyväkseen energian lähteenä ja rakennusmateriaalina. Hiilihydraatit pilkkoutuvat yksinkertaisiksi sokereiksi (ennen kaikkea rypälesokeriksi eli glukoosiksi), jotka ovat solujen tärkein energianlähde. Proteiinit eli valkuaisaineet hajoavat aminohapoiksi, jotka puolestaan käytetään elimistön rakennusaineiksi. Rasvat kulkeutuvat soluihin rasvahapoiksi ja glyseroliksi pilkkoutuneina. Sitten nämä aineosat yhdistyvät uudelleen ja rasva käytetään energiantuotantoon tai se jää ravintovarastoksi rasvasoluihin. Ravinnon käsittely tapahtuu ruoansulatuskanavassa.
Kommentit pois päältä artikkelissa Ruuansulatus
22.4.2011
Systolinen sivuääni (murmur)
Kun seuraavan kerran eläinlääkäri greyhoundia tai mitä tahansa muutakin rotua, varsinkin pentua, tutkiessaan pelottaa omistajalta niin sanotusti löysät housuihin sivuäänen perusteella diagnosoidulla sydänvialla, niin kehottakaa lääkäriä lukemaan tämä. Sen jälkeen hän voi ehkä harkita uusia tutkimuksia, perustellusti.
Kommentit pois päältä artikkelissa Systolinen sivuääni (murmur)
15.3.2011
Riisistä insuliinia
Postauksessa Ruokinnan GI-voimat sivuttiin insuliinia ja hiilihydraatteja, ja kerrottiin – kevyesti – eri hiilihydraattilähteistä. Täysin samaa asiaa sivuaa seuraava tutkimus, jossa testattiin kuuden eri hiilihydraattilähteen sulavuutta ja miten ne vaikuttavat insuliinipiikkiin. Lopputulos ei ollut mitenkään yllättävä eikä uusi, mutta se kannattaa ottaa esille vaikka sitten vain ihan kertauksen vuoksi. Koirilla on lisääntyvää ongelma insuliiniresistenssin kanssa, ja monet omistajat pyrkivät ihan yleisenkin terveyden takia vähentämään koiriensa sinänsä turhaa hiilihydraattien saanti. Paras, tehokkain, pahin (tarpeettomat yliviivataan) oli panimoriisi ja hyvänä kakkosena maissi. Tarvitseeko muistuttaa mitkä viljat ovat eniten käytettyjä kuivamuonissa?
Kommentit pois päältä artikkelissa Riisistä insuliinia
28.2.2011
Veriarvoista suorituksen jälkeen
Yksi jatkuvasti jopa skismaa aiheuttavista aiheista greyhound-treenareilla suhteessa ulkomaailmaan on rasituksen merkitys elimistölle. Vinttiliiton poppoo on vakuuttunut siitä, että kyseessä on vain ja ainoastaan merkki greyhoundjalostuksen päätymisestä umpikujaan (koirat eivät kestä) ja lääkärit ovat milloin diagnosoimassa verisyöpää, milloin akuuttia, kuolemaan johtavaa kuivumista. Pörröturkkien omistajille treenarit yleensä toteavat, että laittakaa koiranne edes kerran juoksemaan täysillä, ja eläinlääkärien olisi syytä hankkia ammattitaitoa ennen kuin yrittävät pelästyttää ns. paskat pihalle greyhoundien omistajilta. Katiskasta löytyy oman lauman perusveriarvoja talven peruskuntokaudelta ja netin syövereistä taasen kisarasituksen jälkeisiä arvoja. Laitetaan yksi sellainen tutkimusyhteenveto näkyviin – saadaan mitta-arvoja mitä rasitus oikeasti elimistölle tekee, jolloin voidaan jopa joskus – muissa piireissä – pohtia kahden ja kolmen startin päivävauhdin mielekkyyttä.
Kommentit pois päältä artikkelissa Veriarvoista suorituksen jälkeen
9.10.2010
Tutkitusti nopeutta ruualla
Siinä missä muiden rotujen omistajat kaipaavat ruokinnasta suuremman mittakaavan hyötyjä, kuten tuuheampaa turkkia, hyviä lonkkia ja suorempia jalkoja, niin greyhound-treenareilla on selvempi visio: enemmän nopeutta (halvemmalla). Aikoinaan Suomessakin uskottiin korkeaan proteiiniin ja matalaan rasvaan saatuna kuivamuonasta. Kaikki muu oli liian tavallista ja arkista, ainoastaan teollinen ruoka kykeni tarjoamaan kaiken tarvittavan kompaktissa paketissa tutkitulla teholla. Tosin silti tarvittiin melkoinen lisäravinnearsenaali, mutta kaikkeahan ei voi saada, vaikka niin toivottiinkin.
Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkitusti nopeutta ruualla
9.10.2010
E-vitamiini ennen ja jälkeen suorituksen
Vanha(hko) tutkimusyhteenveto, johon törmäsin arkistojani penkoessa. Olen laiska, enkä jaksa penkoa josko siihen on jo viitattu Katiskassa, joten tehdään nopea kopypastetus.
Kommentit pois päältä artikkelissa E-vitamiini ennen ja jälkeen suorituksen
9.10.2010
Koiran verensokeri
Verensokeri on veren glukoosipitoisuus. Koiran verensokeria pitää yllä glukoosia valmistava maksa, vaikka koira ei saisikaan hiilihydraatteja.
Kommentit pois päältä artikkelissa Koiran verensokeri
29.6.2010
Ruskea rasva
Ruskea rasva on erilaista läskiä kun tuttu valkoinen ihra. Se on aineenvaihdunnallisesti aktiivista ja ruskeaa rasvaa syntyy koirillakin.
Kommentit pois päältä artikkelissa Ruskea rasva
31.5.2010
AAFCO
AAFCO on Yhdusvalloissa toimiva teollisuuden oma elin, joka määrittelee rehujen ravintosisällön.
29.5.2010
Magnesium
Magnesium (Mg) on erittäin tärkeä kivennäisaine energia-aineenvaihdunnalle, lihasten supistumiselle, hermojen toiminnalle sekä proteiinien ja nukleiinihappojen muodostukselle. Elimistön magnesiumvarasto on luusto, jossa on noin puolet määrästä. Suurin osa lopuista on lihaksissa ja noin prosentin verran solun ulkoisissa nesteissä. Magnesium aktivoi ainakin 300 entsyymiä, jotka osallistuvat mm. ATP:n muodostamiseen, glukoosin hajoituksessa glykolyysissä, rasvahappojen hajoituksessa ja muodostuksessa, proteiinien muodostuksessa ja tiamiinin aktivoinnissa TPP:ksi. Magnesiumin tarve on NRC:n mukaan 19,7 kgME.
Kommentit pois päältä artikkelissa Magnesium
28.5.2010
Koiran herpes
Herpes on virustauti, joka löytyy kaikilta eläimiltä. Osalla lajeista herpesviruksia tunnetaan useampi, kuten ihmisillä, osalla vain yksi, kuten koiralla. Koiraherpes on hengitystietauti, ei sukupuolitauti. Kuten yleensä virustaudeissa, niin myöskään herpesvirukseen ei ole lääkettä. Koirille on herpesrokote, mutta se ei ole yleisessä käytössä.
15.5.2010
Yksilöivä lammas-riisi
Evira (edit: nykyään Ruokavirasto) ohjeistaa kuluttajapuolella uutisoinnissa: Nimen pitää yksilöidä elintarvike täsmällisesti.
Kommentit pois päältä artikkelissa Yksilöivä lammas-riisi
11.5.2010
Ihmisravinnoksi kelpaavaa
Koirille menevä liha on aina ihmisille suunnattua tuotantoa, mutta se ei tarkoita, että liha olisi ihmisille kelvollista.
Kommentit pois päältä artikkelissa Ihmisravinnoksi kelpaavaa
27.4.2010
Seleeni
Seleeni (Se) esiintyy orgaanisessa muodossa seleeniä sisältävissä aminohapoissa sekä ravintovalmisteissa epäorgaanisessa muodossa. Seleenin saaminen ravinnosta on erittäin pitkälle riippuvainen maaperän seleenimääristä. Yleensä pohjois-eurooppalainen ruoka on seleeniköyhää, mikäli siihen ei ole lisätty seleeniä. Seleenin imeytyminen on tehokasta, eikä sitä säädellä. Eri ruoka-aineiden seleenin imeytymistehokkuus vaihtelee ja viljoista seleeni imeytyy tehokkaammin kuin eläinkunnan tuotteista.
Kommentit pois päältä artikkelissa Seleeni
9.2.2010
Maksa
Maksa on useilla eri tavoilla toimiva sisäelin, elimistön suurin rauhanen, ja aineenvaihduntaelimistä se on tärkein. Maksan täyttä roolia elimistön toiminnan kannalta ei edes tunneta, mutta sillä arvioidaan olevan ainakin 1500 erilaista tehtävää.
Kommentit pois päältä artikkelissa Maksa
5.2.2010
Proteiini koiran ruokinnassa
LIha on koiran perusruokaa, koska koira on lihansyöjä. Koira saa kaikki tarvitsemansa proteiinit lihasta.
22.1.2010
Rasva koiran ruokinnassa
Rasvan, ja nimenomaan hyvälaatuisen eläinrasvan, puute lienee ruokinnan suurin ongelma. Se aiheuttaa suurempia ongelmia kuin yliannos hiilihydraatteja ja näkyy heti turkissa, tassuissa ja koko elinvoimassa.
22.1.2010
Rotanmyrkky
Rotanmyrkky on harvemmin varsinainen uhka koirille. Myrkytyksiä voi kuitenkin tapahtua varsinkin maaseudulla tuholaistorjunnassa. Toinen oletettu uhka on tahallisesti koirien ulkoilureiteille jätetyt myrkkysyötit.
Kommentit pois päältä artikkelissa Rotanmyrkky
22.1.2010
Koira: E-vitamiini
E-vitamiini on tärkeimpiä antioksidantteja, ja sen tarve kasvaa rasituksessa sekä rasvaisella ruualla.
Kommentit pois päältä artikkelissa Koira: E-vitamiini
21.1.2010
Nestetasapaino
Vesi (H2O) on elämän perusta. Elimistöstä noin 60 prosenttia on vettä. Siitä 2/3 osaa on solujen sisällä ja loput soluja ympäröivässä ulkoisessa nesteessä. Soluissa nestettä sitoo kalium, ulkoisessa nesteessä natrium ja plasmassa natriumin lisäksi proteiinit. Kaikki solujen aineenvaihduntareaktiot tapahtuvat vesiliuoksessa, jonka määrä ja koostumus pyritään pitämään vakiona hormonaalisesti.
20.1.2010
Sydän
Sydän on jakautunut neljään onteloon: Oikeaan ja vasempaan eteiseen ja oikeaan ja vasempaan kammioon. Sydämeen tullessaan veri saapuu aina eteiseen, josta se kulkeutuu läpän läpi saman puolen kammioon ja sieltä edelleen takaisin verenkiertoon. Eteisen vaikutus pumppaustyöskentelyssä on melko pieni, sillä normaalioloissa veri valuu suoraan suonista kammioon pysähtymättä juurikaan eteisessä. Vain rasituksessa eteisten pumppaustoiminnalla on merkitystä.
Kommentit pois päältä artikkelissa Sydän
20.1.2010
Valkosolut
Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja. Ne auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää. Valkosoluja on eri tyyppejä, joten niiden elinikäkin vaihtelee, mutta lyhytikäisimmästä pitkäikäisimpään 2 tuntia – 8 kuukautta. Tipassa verta on 50 000 valkosolua. Veren lisäksi valkosoluja on pernassa, imusuonistossa ja imusolmukkeissa.
18.1.2010
Ontuva koira
Koiran ontuminen voi johtua monesta. Se voi olla lihas-, nivel- tai jännelähtöistä, luunmurtumista puhumattakaan. Luustokin on elävä organismi siinä kuin vaikka lihaksistokin, ja sille saattaa tulla hyvin paljon saman tyyppisiä ongelmiakin. Ontumista ei aiheuta edes pelkästään joku jalan vamma. Syyllinen saattaa löytyä niskasta, selästä, hännästä tai vaikka vatsan seudulta.
Kommentit pois päältä artikkelissa Ontuva koira
18.1.2010
Lihasvammat
Lihasvammat on koiran yleisin kilpailun aiheuttama vammatyyppi. Jokainen kilpaileva koira kärsii jonkun asteisesta lihasvammasta uransa aikana, onneksi useimmilla kyseessä on kyseessä joku lievä muoto. Lihaksiston rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen auttaa tulkitsemaan ja havaitsemaan lihasvammoja. Lihasvammojen ehkäisyssä on kahden asian ymmärtäminen yli kaiken. Ensimmäinen, että ne johtuvat ylirasituksesta. Työtä on ollut liikaa, lepoa liian vähän. Ollaan oltu liian ahneita. Toinen, että lihasvamma oireilee aina etukäteen. Se ei käytännössä koskaan tule puun takaa.
Kommentit pois päältä artikkelissa Lihasvammat
18.1.2010
Vesidiabetes
Vesidiabetes eli vesitystauti on oireiltaan hankala, koska siihen liittyy moneen muuhunkin liittyvät lisääntynyt juominen (polydipsia) sekä lisääntynyt sekä tihentynyt virtsaamisentarve (polyuria). Vaikka tämä on yleinen ongelma greyhoundeilla, niin se on hämmentävä sellainen. Vaikeus ei ole niinkään sen oikeassa hoitamisessa, vaan sen estämisessä ja ilmentymisen ennustamisessa.
18.1.2010
Hyperadrenokortismi
Hyperadrenokortismi on greyhoundeilla lähes aina stressireaktio. Muilla koirilla se tunnetaan nimellä Cushingin oireyhtymä.
Stressissä lisämunuainen alkaa erittämään kortikosteroideja, joista tärkeimmässä roolissa on kortisoli. Kun niiden eritys on liian suurta, tai on kestänyt liian kauan, niin se vähentää aivolisäkkeen muiden hormonien eritystä.
Liiallinen ja liian pitkään kestänyt kortisonin käyttö saattaa aiheuttaa myös tilan.
Kommentit pois päältä artikkelissa Hyperadrenokortismi
18.1.2010
Muuntokelpoinen energia ME
Muuntokelpoinen energia on se osuus koiran ruuan kokonaisenergiasta, joka on mahdollista muuttaa energiaksi. Se ei tarkoira samaa kuin että se määrä muutetaan energiaksi.
Kommentit pois päältä artikkelissa Muuntokelpoinen energia ME
17.1.2010
Kuivuminen
Koiran kuivuminen on tila, joka on välittömästi hoidettava. Lievän saa hoidettua kotona, mutta vakava vaatii eläinlääkärin. Juomismäärä ei kuitenkaan kerro koiran kuivumisesta mitään.
14.1.2010
Hinajaa, Nalle Puh. Siis hunajaa.
Kaikki tietävät, että hunaja parantaa suunnilleen kaiken peräpukamista aivohalvaukseen. Flunssasta puhumattakaan. Mutta kaikki eivät tiedä sitä, että hunajasta ei ole itseasiassa kyetty osoittamaan mitään sellaista ainesosaa, joka siitä ihmelääkkeen tekisi. Sama koskaa muuten valkosipuliakin. Kertoo vain kahdesta asiasta. Joko uskon ja tahdon voima on kova, tai sitten tiede ei vieläkään tiedä paljon mitään oikeastaan mistään. Luulenpa, että kyse on vähän kummastakin. Tuon viimeisen esiinottamisessa on vaan se huono puoli, että nyt kaikki mahdolliset homopaatit, reikin nimessä varpaisiin suitsukkeita tumppaavat ja aistinsa turruttaneet aromaterapeutit huutavat silmät päässä seisoen: tähän taikavoimamme perustuu, tiede ei tiedäkään kaikkea.
Kommentit pois päältä artikkelissa Hinajaa, Nalle Puh. Siis hunajaa.
13.1.2010