Koiralle ei saisi antaa makupaloja, koska se lihoo ja oppii kerjäämään. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. Koira kerjää luontojaan aina, ilmentymä vain vaihtelee. Koiran lihomisen aiheuttavat liiallinen ruoka ja välipalat, ei pienet snacksit.
Pennun uhmaikä, puberteetti tai mörköikä lisää aina silloin koiraelämän haastavuutta. Aivan kuten murrosikäiset ihmislapsetkin.
Koirat laikkeivät mielellään lumessa ja koska koira kokee maailmaa hajullaan ja suullaan, niin lunta ja jäätä syödään. Se ei yleensä haittaa mitenkään.
5-htp on aivojen seratoniinin tuotantoa lisäävä kehon oma aine. joka rakennetaan tryptofaanista. Sitä myydään lisäravinteena ja voidaan käyttää koirillekin, kutenm rakettipelkoon.
Jackrussell ei useinkaan pelkää, ei putoavia paistinpannuja, ei kovia ääniä, ei hevosia. Pelon puuttuminen tekee koirasta myös tyhmänrohkean.
Pentu syö kun sillä on nälkä ja nälkä saadaan luovutusikäisillä tyydytettyä kahdella ruokinnalla.
Sivustojen ja yhteisöjen sisällöntuottaminen keskittyy harvoille. Useampi joko vahvistaa sitä, tai murentaa.
Kukaan ei tiedä miksi koira syö ruohoa. Luultavasti tuore heinä maistuu koirasta hyvältä.
Koira syö omia ulosteitaan syystä, jota useimmiten ei tiedetä. Se ärsyttää omistajaa, mutta on yleensä koiralle vaaratonta.
Koiranomistajia on yhtä monta erilaista kuin on koiria ja koirarotuja. Tee testi oletko riskiomistaja.
Onko koiralla sisäsiisteys vaikeaa ja koira pissaa lattialle? Et ole yksin. Katiskan sisäsiisteyskysely kertoo kuinka yleisestä ongelmasta on kyse.
Koiran adoptointi tai rescue-koiran ottaminen on riskipeliä. Toki on pennunkin ostaminen, mutta pennun kohdalla ei tarvitse miettiä taustoja ja niiden aiheuttamia ongelmia.
Remmirähjälle koiralle ohitustilanteet ovat vaikeita, mutta aggressiivinen koira vaikeuttaa myös muiden ohituksia.
Remmirähjäys on koiranpidolle ongelma ja siksi siihen pitää puuttua.
Koiran aggressiivisuus hihnassa ja ohitustilanteissa on ongelma. Muutamalla virheellä saadaan taattua, että pentu raivoaa aikuisenakin talutushihnassa.
Kun koira syö multaa, hiekkaa, liikaa ruohoa tai melkein mitä vaan, niin pelätään puutoksia. Yleensä kyse on vain uteliaisuudesta. Joskus koiraa voi kiusata närästys.
Koiran närästykselle voi olla monta syytä. Niiden löytäminen voi olla yhtä vaikeaa kuin edes päättää, onko närästys yleistynyt koirilla vai ei. Stressi ja huono kunto yhdessä sopimattoman ruuan kanssa altistavat.
Koiran kuuluu syödä ruokansa, ei leikkiä sillä. Siksi ruokailusta ei tehdä koulutustapahtumaa, ellei ole todella pätevää syytä.
Se, että koira syö mitä milloinkin maassta löytyy, johtuu kuulemma puutoksista ja koira tietää mitä se tarvitsee. Ei koira tiedä.
Serotoniini on tärkeä hormoni koiran käyttäytymiselle. Se tuotto riippuu vahvasti tryptofaanista.
Koiran poikkeavat tavat tai käytös tulkitaan usein merkiksi ruokinnan puutteista. Jos jostain aiheesta ei tiedetä yhtään mitään, niin tämä on sellainen. Siksi neuvojen varmuus on selkeä merkki siitä, että neuvoja ei tiedä mistä puhuu.
Koira tietää mitä se tarvitsee tai mistä koiralla on puutetta. Ei koira tiedä.
Venla opetteli jäällä kulkemista, omalla pihalla. Siksi keskustellaan hieman aiheesta alusta-arkuus, uuden oppiminen ja ensimmäisten kokemusten merkitys jatkolle. Juttelen podcastissä myös ohimennen aiheesta penturokotusten aikataulu ja miten emän vasta-aineet eivät todellakaan suojaa 12 viikkoiseksi asti. Itseasiassa suojaa ei enää ole edes luovutusiässä.
Vilma opetti Venlalle kädestä pitäen miten possunpääselua kuuluu pyörittää lattialla. Koirien aktiivisen mallioppimisen malliesimerkki, jossa opettaminen oli tarkoituksellista, ei "vain" penikan kopioivaa käytöstä.
Venla opettelee pihapiirin tarjoamia mahdollisuuksia koiranpennulle. Samalla oma vaativan dominoiva perusluonne kasvaa. Vilma on ottanut mellakkapoliisin roolin pennun ja muiden koirien välillä.
Ulosteiden syömisen syistä koiralla väitellään jatkuvasti ja perussyiksi esitetään milloin mitäkin ihmeellisyyksiä.
Koiran aggressio on syystä riippumatta huolestuttava asia.
Tästä oli riskinä tulla nyt K-18-teksti, koska tämän selittäminen turhauttaa. Ja vituttaa. (<- Se K-18). Ensinnäkin, jos koirat moikkaavat, haluan olla itse tietoinen siitä, ja haluan olla perillä tilanteen kulusta. Tässä suhteessa inhoan yllätyksiä. Meille luvattomat leikit ovat tottelevaisuutta ajatellen huono juttu, enkä erityisemmin pidä hihnojen selvittelystäkään. Hihnat myös vaikuttavat liian usein negatiivisesti koirien käytökseen toisiaan kohtaan. Siksi suosin sitä, että koirat ovat vapaana, kun ne telmivät keskenään.
Mitäpä sen enempää tai vähempää kuin Hyvää Uutta Vuotta! Ja hieman vuodenvaihteen vakioihmettelyä raketeista, paukuista ja eläimistä 9:21 minuuttia. https://www.youtube.com/watch?v=7Lqd4SpZ0Io
Ajattelin listata muutaman vakioselityksen, mitä kuulee ihan liian usein. Syyt eivät ole koirassa, vaan ihmisessä siellä hihnan päässä. Aina ja poikkeuksetta, kun on kyse terveestä koirasta. Tämä mielipide ei varmaan tekstejäni lukeneille tule yllätyksenä.
Jupistaan ja maristaan vähän nyt näistä mieltäni kaihertavista ongelmakoirista – ja kun asuu lähiössä, niin niitä näkee varsin paljon. Mutta kuinka kasvatetaan lähiön kauhu, jonka kaikki tuntevat jo kaukaa? Näillä ohjeilla onnistut varmasti. Tämänkin tekstin innoittajana toimi… Ah, niin ihana lähiön koirapuisto.
Mutta kaffepaussissa harmittaa silti se, että ei voida koiria(kaan) komentaa, ettei tule paha mieli kenellekään. Silti: joku kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Jossain vaiheessa positiivisen vahvistamisen nousuinnossa ollaan unohdettu se, että saattaisi olla muitakin työkaluja hullun hakkaamisen ja pelkän vapaaehtoisen toimintamallin tarjoamisen välillä. Työkaluja kuuluu käyttää taiten ja oikeassa paikassa oikeasta syystä, tai sitten antaa jonkun muun tehdä. Koira tarvitsee rajat aivan kuten ihmisetkin, mutta ero tulee siinä, että koiralla ei ole kykyä soveltaa eikä kapasiteettia arvioida koska raja-aidat voi joko ylittää tai mennä ylväästi pää pystyssä alta.
Omien tai keverin ulosteiden syöminen on koiralle harmitonta, mutta omistajasta ällöttävää. Proteiinin lisääminen saattaa olla yksi tapa korjata, tai sitten ei.
Ulosteiden syömisen riemu on asia, jonka kanssa monet omistajat painivat. Toiset useammin, toiset harvemmin. Viralliselta nimeltään tuo hauskuus on koprofagia, mutta laitetaan näkyviin hakukoneystävällisempi termi: koira syö paskaa.
Usein kuulee sanottavan, että ei lisäravinteilla ole vaikutusta, vaan ainoastaan ruualla on merkitystä. Periaatteessa asia onkin noin, jos ravinto tarjoaa riittävät määrät esimerkiksi suojaravintoaineita (vitamiinit ja mineraalit). Kannattaa kuitenkin muistaa mitä lisäravinteet ovat. Ne eivät ole mystisiä sekoituksia oudonnimisiä kemikaaleja, vaan juuri niitä ravinnon osasia, joita tarvitaan.
Ruokinnalla ja ravitsemuksella pyritään pitämään keho kunnossa ja lihakset jaksamaan. Usein mainitaan, että ruokinta on kunnossa, jos koira jaksaa ja se on pirteä. Pirteydellä luultavammin tarkoitetaan – tai ainakin minä tarkoitan – henkistä intoa ja vireyttä. Kun kroppa on kunnossa, niin on toivoa, että myös nuppi pelaa. Tai toisin päin. Ruokintaa suunnitellessa, tai edes miettiessä, harvoin jos koskaan uhrataan ajatusaikaa siihen miten ruoka vaikuttaa aivoihin. Hyvin ymmärrettävää, koska kaikesta huolimatta henkeä pidetään erossa materiasta. Hidastaa sekin, ettei aiheesta oikeastaan tiedetä yhtään mitään.
Lisäravinteita on käytetty varmasti läpi ihmiskunnan historian parantamaan milloin mitäkin, terveyttä tai suorituskykyä ja varsinkin käytöstä. Usein kyse oli pelkästä taikauskosta, mutta välillä enemmänkin yrtti- tai luonnonlääkinnästä kuin meidän nykyään ymmärtämästämme ravintolisien käytöstä – jos noita kahta edes voi toisistaan erottaa.
Koira oppii odottamaan ihmiseltä apua, jos koira on opetettu työskentelemään ihmisen kanssa.
Yliaktiivisuus saattaa olla yksi yleisimmistä koirien käytöshäiriöistä. Usein mainitaan myös eroahdistus, mutta kohtuullisen usein nuo liittyvät toisiinsa. Eivät toki aina, sillä välillä eroahdistus on aitoa ahdistusta, jossa koira ei kestä olla yksin – ei jatkuvaa touhuamista ja paikkojen sekä tavaroiden tuhoamista. Syitä on vähintään yhtä monta kuin koiraa ja omistajaakin, mutta syyttävä sormi osoittaa kuitenkin kasvattajia. Hermostuneiden ja ylivilkkaiden käyttö jalostuksessa on ongelmaroduissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Oikeammin, luonneongelma ei ole jalostuksellinen este, ellei se estä koiraa saamasta hyväksyttyä luonnetestitulosta tai sertiä näyttelykehästä. Eivätkä aina nuokaan puutteet ole este astutukselle.
Hiekka on harvemmin ongelma koiran suolistossa, mutta hiekkaa silmissä ja kynsivalleissa voikin tulla ongelmia.
Koirilla on aika ajoin tapoja, jotka voivat olla ihmisten mielestä iljettäviä tavalla tai toisella. Yksi sellainen on ulosteiden syönti eli koprofagia.
Valeriaana on vanha yrtti, jolla on rohdoksena rauhoittava vaikutus. Ravintolisänä se on useimmiten toimimaton. Koirille sillä on hyvin vähän käyttöä, enintään aroilla ja pelokkailla akuutissa hoidossa.
