Elän nykyään koiraelämääni broholmernarttu Sissin kanssa (Browillan Akela). Entinen sijoitusnarttu, jonka pentue meni pahasti pieleen. Pieleen meni moni muukin asia. Nykyään se on kotikoira, joka elää mastiffin elämää. Välillä ulkona lenkeillä, välillä sängyssä.
Koiran paukkuarkuus on isompi ongelma kuin vain uutena vuotena pelko ilotulitusrakettien takia.
7 viikkoinen koiranpentu on ihana, mutta samanikäinen pentue lähestyy hirviömäisyyttä.
Working jackrussell pennut siirtävät itseään luontaisesti kahteen ruokintaan päivässä.
Workins jackrussell pentue alkaa vähentämään syömistään.
Kun koiran tassu kukkivat, oli se sitten furua tai jotain, jota kutsutaan allergiaksi, niin asioita on korjattava. Silti perussairasta harvemmin saadaan kokonaan terveeksi ja se syy kaatuu kasvattajien syntitaakkaan.
Jalostus on taas aiheuttanut näemmä kiehahduksia. Oman rotuni, lapinkoiran, kasvattajat närkästyivät, kun koirien kanssa harrastavat ovat sitä mieltä, että lapinkoirilla alkaa olla liian paljon turkkia, ja se haittaa koiran olemista kesä-aikaan. Eikä koiran turkkiin missään nimessä saisi koskea millään leikkaavalla välineellä. Rotua tässä pitäisi kuulemma vaihtaa, kun ei ole valmis hoitamaan turkkia.
Kun olet ostamassa koiranpentua, niin älä tee yllätysvierailuja. Sovi aika, jolloin voit tulla katsomaan pentuja.
Kaffepaussin aikana murehditaan päällisin puolin aihetta ”kyllä kasvattaja tietää” ja ”kasvattajan neuvoja on toteltava”. Kysymys on vaikea ja siihen tullaan takuuvarmasti palaamaan tarkemmin rajatuilla aiheilla.
Pikkupentujen vierotuksen kanssa ei kannata kiirehtiä. Niistä näkee milloin ne tarvitsevat lisäruokaa.
Koiran sijoittaminen on helppo tapa saada aikaiseksi rajuja riitoja. Osta aina koirasi.
Kasvattajille tärkein asian on astutuksen onnistuminen. Jos ei tule pentuja, niin ei ole kasvatustyötäkään. Kun käsissä on terve narttu ja uros, jolla on vikkelät siittiöt, niin astutuksessa ei tarvitse huolehtia kuin kolmesta asiasta: ajankohdasta ja että uros hyppää ja narttu antaa astua. Lopun hoitaa luonto. Toivottavasti. Mutta liian moni kasvattaja luottaa siihen, että luonto ajaa tikanpojan puuhun ja pennut ovat luojan lahja. Astutusajankohtia määritellään kalenterista päiviä laskien, vaikka jokaisen pitäisi tietää, että 12 päivää luomuastutukseen on varsin ohjeellinen aika – kukaan ei tiedä missä vaiheessa kiimaa kasvattaja on huomannut narttunsa vuotava. Toinen laskee päiviä ensimmäisestä hailakasta merkistä paperinenäliinassa, toinen kun moppaa kiimavuotoa lattialta.
Osta pentu vain aidosti menestyneestä ja terveestä yhdistelmästä. Kasvattaja ei ole luotettava lähde kummankaan asian arvioinnissa.
Suomen Kennelliiton pää-äänenkannattajasta Koiramme-lehdestä 6/2010 lainattua. Näitä kannattaa hiukan pohtia, useammaltakin kantilta.
Osta pentu ainoastaan tunnetulta ja menestyneeltä kasvattajalta. Suostu ainoastaan yleisiin ehtoihin. Ja osta aina pentusi rahalla.
En käsittele tällä kertaa ahneuden, liian treenaamisen ja kinnermurtumien suhdetta. Kokeile onneasi myöhemmin. Jos tunnet minut koiramaailman foorumiympäristöistä, aiheena ruokinta tai terveys, niin voit jättää väliin tänään. En kirjoita mitään, mitä en olisi kirjoittanut jo aiemmin. Toistan itseäni. Kirjoitan eräällä tavalla uusiksi kaiken, mitä foorumit eivät ole arkistoineet. Kyseessä on ikuisuuskysymys, ja tulevaisuudessa selviän pelkällä linkillä tähän merkintään. Sen verran pysyn tyylilleni uskollisena, että raapaisen vain pintaa, syyllistän yhden ryhmän ja kaadan kaiken vastuun heidän niskaansa. Syystä tai syyttä. Koirankasvattajien vastuu allergioihin ja yliherkkyyksiin. Ovatko koirat sittenkin allergisia kasvattajille?
Ei laadukkaan penturuuan lisäksi lihaa, koska kasvaa liian nopeasti ja luusto kärsii. Liha vasta täysikasvuisena.
Esittelen auliisti näkemyksiäni nettimaailman turuilla ja toreilla. Osa perustuu faktaan. Osa on päätelty faktoista. Osa on mietitty kuvitelmista. Joukossa on puhdasta näkemystä. Minulta on muutamaan kertaan kysytty hoidon ja ravitsemuksen suhteen, että eikö ole vastuutonta neuvoa näkemättä ja tuntematta eläintä. Kyllä, sitä se nimenomaan on. Sen roolin aion pitääkin, täysin vastuuttoman.
Tieto luo tuskaa. Mutta vasta sitten, kun tietää ettei tiedä. Sitä ennen menee hilpeästi hoilotellen. Jossain vaiheessa elämääni minäkin uskoin väitteeseen, että kanamunaa ei saa antaa koiralle, koska se tekee kalvon vatsalaukkuun ja estää proteiinien imeytymisen.
Fading puppy syndrome, joka voitaisiin kääntää hiipuvan pennun oireyhtymäksi, on ulkopuolella Pohjoismaiden yleinen nuorten pentujen kuolinsyy, mutta sitä tavataan Suomestakin. Kyseessä ei ole erillinen tauti, vaan oireisto. Tämä ei vaivaa pelkästään koiria, vaan myös kissojakin. Vaikka pennut syntyvät elinvoimaisina ja terveinä, niin ne kuolevat yleensä 5-10 vuorokauden kuluessa syntymästä, mutta jopa 9 viikkoisia on menehtynyt.
Pentukauppa on Suomessa lähes sissisotaa. Kasvattajat taistelevat hiipuvista markkinoista. Muutama harva kykenee yhteistyöhön, jopa niin pitkälle, että ohjaa kyselyt tutulleen. Jos itsellä ei ole myytävää. Hieman useampi malttaa olla arvostelematta muita keskittyen vain omaan jälkeläistuottoonsa. Loput käyttävätkin kaikki mahdolliset keinot, jopa Geneven sopimuksen kieltämiä joukkotuhoaseita. He ovat valmiita uhraamaan rotunsa maineen edistääkseen omaa myyntiään. Sergio Leone nimesi yhden italowesterninsä Vain muutaman dollarin tähden – sama toimii pentumarkkinoillakin. Mutta eivät kasvattajat ole ainoita syyllisiä, jos syypäitä on pakko etsiä.
