Koiran punkkihäätöjen haitat

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkeli julkaistu:17.4.2019
  • Artikkelin kategoria:Koira

Koirien ulkolois- ja punkkilääkkeisssä on haittavaikutuksia. Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksensa. Asia, joka joko unohdetaan täysin tai sitä liioitellaan rajusti, jos oma lääkevastainen agenda sitä edellyttää. Haittoja on kuitenkin aina punnittava hyötyjä vastaan.

Jos muutama koira saa oireita penikkatautirokotteesta, niin sekin on parempi kuin että neljäsosa koirista kuolee penikkatautiin. Antibiootti saattaa sotkea vatsan, mutta se on pieni haitta kuolion ja kuoleman rinnalla. Sama pätee myös koirien ulkolois- ja punkkilääkkeisiin. Borrelioosia on enemmän ilman punkkihäätöjä kuin kuin mitä punkkihäädöistä on merkityksellisiä haittoja.

Välillä kuulee sanottavan, että eläinlääkärit, lääketeollisuus ja viranomaiset salailevat haittavaikutuksia. Väite ei ole pelkästään omituinen, vaan se on myös täysin väärä.

Haitat löytyvät tuoteselosteista ja Fimea seuraa haittailmoituksia koko ajan, ja jos tilanne näyttää huolestuttavalta, niin myynti kielletään.

Pelottelua haittavaikutusten suhteen harrastavat sellaiset henkilöt, joita minä kutsun anti-medikaaleiksi1. He ovat ihmisiä, joille mikä tahansa kemikaaliksi luultu on paha ja mikä tahansa luonnolliseksi kutsuttu on äärimmäisen hyvä. Muinaisina aikoina he olivat niitä, jotka vastustivat viimeiseen asti tulta, lukutaitoa ja junia.

Haittoja ei lakaista maton alle vain siksi, että niistä ei tehdä elämää suurempia klikkihuorausotsikoita. Eläinlääkärit jättävät koko ajan rokottamatta koiria, joilla on jokin terveydellinen syy, joka estää rokottamisen.

Aivan samalla tavalla punkkihäätöjen käyttöä arvioidaan koiran perusteella, mutta ei jotain vaihtoehtoa hylätä vain siksi, että sille löytyy laskennallinen riski. Riskin on pakko realisoitua juuri sille koiralle.

Ymmärrän toki, että asia ei lohduta juuri sen oireita saaneen koiran omistajaa. Mutta omassa hädässäkin on syytä pitää jalat maassa, ainakin yhden nukutun yön jälkeen.

Mitkä olisivat olleet vaihtoehdot? Olla käyttämättä mitään häätöä, jattää koira rokottamatta tai olla hoitamatta kipua? Koiria sairastuu joka päivä epilepsiaan, syöpään tai saa hiivatulehduksen, eikä sillekään voida mitään. Paskaa tuuria ja shit happends ilman, että kenessäkään tai missään on vikaa tai syyllisyyttä.

Mitä jos koiralle ei anneta punkkihäätöä – sillekin on riskinsä:

  • kiusa
  • patti/ihotulehdus puremapaikkalla
  • ihotulehdus punkin sisäänjääneestä päästä
  • borrelioosi (kuume, jalasta toiseen siirtyvä ontuma, imusolmukkeiden turpoaminen, syömättömyys, nivelten turpoaminen, munuaissairaus)
  • anaplasmoosi (kuume, apaattisuus, heikkous, syömättömyys, liikkumishaluttomuus, jäykkyys, ontuminen, imusolmukkeiden turpoaminen ja verihiutalekato)
  • puutiaisaivokuume (TBE) omistajalle

Kyse on valinnoista ja riskien arvioinneista, mutta sovitaanko samantien, ettei väitetä häätämättömyyttä riskittömäksi vaihtoehdoksi.

Punkkivälitteiset sairaudet

Kun pohtii häätääkö vai ei, niin ensimmäiseksi mietitään onko edes tarvetta häätää. Meillä Vihdin perukoilla ei ole ollut mitään aitoa tarvetta häätää punkkeja.

Tilanne saattaa muuttua nopeastikin, koska metsätöiden (muutkin avohakkaavat kuin vain valtio) takia peuralaumat ovat siirtyneet kapealle metsävyöhykkeelle aivan tonttirajan tuntumaan – ennen ne olivat suuremmalle alueelle levittäytyneinä. Paikallinen ilvesten käytännössä sukupuuttoon metsästäminen ei ainakaan paranna tilannetta.

Meille saattaa siis tulla eteen tilanne, jossa kesäinen punkkitartuntojen määrä nousee oman sietokyvyn yläpuolelle.

Saaristoalueilla, varsinkin Saaristomeren puolella, punkkeja on niin paljon, että ihan ilman sairastumisriskiäkin punkkihäätö on perusteltua.

Kyse on siis koko ajan siitä, että tarvitaanko häätöä vai ei, eli laajemmassa mittakaavassa aivan perusasiasta: lääkkeitä käytetään tarpeeseen, ei huvikseen.

Borrelioosi

Keskimäärin noin 30 % punkeista kantaa borrelioosia aiheuttavaa Borrelia burgdorferi bakteeria. Vaikka borrelioosista puhutaankin paljon, niin se on silti kohtuullisen harvinainen, mutta niin punkkien ”saastumisen” kuin sairastumisriskinkin suhteen alueelliset erot ovat erittäin suuret.

Duodecimin Terveyskirjasto sanoo artikkelissaan vuodelta 2015 borreliaa kantavien punkkien keskiarvoksi 10 – 20 prosenttia ja alueelliseksi vaihteluksi 0 .. 50 %. Esiintymismäärästä huolimatta (tai osaksi sen takia) borrelioosi tarttuu niin koiraan kuin ihmiseenkin perin heikosti.

Ihmisillä tavataan Suomessa noin 6000 tartuntaa vuosittain, mutta koirien tartuntamääristä ei ole tietoa. Se lienee kuitenkin ihmistä harvinaisempi. Koirilla muuten ihoon tuleva punainen rengas ei kerro mitään borrelioosista, vaan on vain ihoreaktio.

Aika, jonka punkin täytyy olla kiinnittyneenä ennen kuin tartunta tapahtuu, vaihtelee hieman lähteittäin. Yleinen konsensus kuitenkin on 50 tunnin paikkeilla. Punkin täytyy imeä verta isännästään noin kaksi vuorokautta, jotta borrelioositartunta olisi mahdollinen.

Joten kun osa jättää ottamatta punkkihäädön siksi, että se tappaa punkin, ei karkoita, niin valinta ei välttämättä ole perusteltu.

Anaplasmoosi

Anaplasma on paljon vähemmän koiramaailmassa puhuttu sairaus, vaikka sitä taitaa olla borrelioosia enemmän – tosin, sitä on myös tutkittu vähemmän. Anaplasmoosin tarttuu punkin syljessä olevasta naplasma phagocytophilum -bakteerista, joka muuttaa asumaan valkosoluihin, yleensä neurofiileihin. Tämän seurauksena vastustuskyky heikkenee.

Yhdessä tutkimuksessa 340 tutkitusta koirasta 5,5 prosentilla oli vasta-aineita ja kun keskityttiin Ahvenanmaalle, niin liki puolella oli tartunta. Naudoilla sairaus on aiemmin tunnettu nimellä laidunkuume.

Oireet ovat borrelioosin tapaan melkoisen laajat ja diagnoosi saattaakin siksi mennä pieleen: yli puolella on lihas- ja luustoperäistä kipuilua, anemiaa, vatsa-aristusta, oksentelua, ripulointia, niveltulehduksia… Kaiken hauskan lisäksi anaplasmoosi voi esiintyä yhdessä borrelioosin kanssa. Hyvät uutiset ovat, että se vastaa hyvin antibiootteihin.

Anaplasmoosikaan ei kuitenkaan tartu helposti, eikä suurin osa saa koskaan oireita, vaikka saisikin tartunnan. Hiirikokeiden perusteella punkin täytyy olla kiinnittyneenä 24 – 48 tuntia, jotta saisi tartunnan. Mutta pidetään myös mahdollisena, että jos bakteeri on tartuntakykyisessä vaiheessa, niin tartunta voisi tapahtua nopeamminkin. Oireet tulevat viikon tai kahden kuluttua – jos yleenä tulee, koska oireettomia tartuntoja on paljon.

Lääkkeiden haitat

Lääkkeiden haitat vaihtelevat hieman vaikuttavasta aineesta riippuen, mutta käytännössä aina puhutaan harvinaisista iho-oireista annospaikalla ja paljon harvinaisempina huonovointisuutta tai neurologisia oireita. Ennen kuin järkyttyy noista, niin kannattaa muistaa yksi asia: nuo ovat yleisiä haittavaikutuksia aivan kaikilla lääkkeillä.

Plus että ne ovat harvinaisia.

Facebook aiheuttaa harhaa, määrän takia. Kun vaikka Katiskassa joku kysyy punkkilääkkeistä, niin aktiivisimmin vastaa noin puolen tusinaa omistajaa, joille on tullut jostain määrätystä tuotteesta sivuoireita. Sen jälkeen paikalle tulee pari., jotka kertovat hyvinkin kovaäänisesti kuulemistaan kuolemista, joista jokainen on selitettävissä aivan muilla syillä – kannattaa muistaa, että niissä levitetään kuulopuheita ja juoruja. Nämä ovat ne jotka muistetaan.

Kukaan ei muista niitä paria sataa, jotka kertovat hyviä kokemuksia. Tai niitä tuhansia, jotka eivät osallistu koko keskusteluun, koska heillä ei ole mitään ihmeellistä sanottavaa.

Ryhmissä näkyvät suurella enemmistöllä ne harvat, joilla on ongelmia, tai joita asia erityisesti koskee. Tämä aiheuttaa vääristymistä suosionm suhteen. Raakaruokinta on hyvä esimerkki, vaikka toimiva tapa ruokkia onkin. Katiskassa raakaruokinta on ylikorostuneessa asemassa, koska se kiinnostaa aktiivikirjoittajia. Silti yli 20 tuhannesta jäsenestä ehdottoman suuri enemmistö ruokkii koiriaan kuivamuonilla.

Kuinka monta kertaa olette törmänneet lääkkettömyyksien kannattajaan, joka tulee kertomaan yrttituotteiden haitoista, kuten iho-oireista, karvanlähdöstä tai huonovointisuudesta? Niitä nimittäin on. Sama asia haavojen hoidossa. Pihkasalvaa ja milloin mitäkin kehutaan, jopa kritiikittömästi, mutta ei niiden kohdalla koskaan esiin nouse hidastuneet paranemiset ja pahentuneet anerobisten bakteerien aiheuttamat tulehdukset.

Punkkihäätöjen suhteen kannattaa olla hereillä, mutta väitteet

  • ne ovat hirvittäviä myrkkyjä, koska ei ole ihmisillä (ei permetriiniäkäänkö?)
  • ne tuhoavat maksan ja munuaisen
  • ne aiheuttavat aivovaurioita
  • ne tuhoavat immuniteetin
  • ne eivät ole luonnollisia

ovat täysin vääriä, valheellisia ja paikkaansapitämättömiä.

Kun haet eläinlääkäriltä punkkihäädön (myös sen reseptivapaan), niin keskustele aiheesta ja peloistasi. Silloin lääkäri voi pohtia häädön hyötyjä ja riskejä suhteessa sinun koiraasi. Kuten että jos kyseessä on perusterve koira saaristoalueella, niin mikään ei estä antamasta häätöä ja jos koira ui paljon, niin pilleri saattaa olla järkevin. Sen sijaan jos sinulla on iho-oireinen epileptikko Itä-Suomesta, niin sille on aivan turha antaa mitään häätöä.

Eläinlääkäri saa muuten lääkkeitä paremman katteen myydessään sinulle punkkipihdit, jolloin ahneuskorttikin pelattiin arvostelijoiden käteen mustaksi pekaksi.

Luonnollisten punkkihäätöjen haitat

Usein väitetään, että luonnollisilla häädöillä ei ole haittoja. Valkosipulilla periaatteessa voi ollakin, mutta käytännössä ei. Kookosöljy saattaa pilata turkin ja aiheuttaa herkille rasvaisuudellaan iho-oireita.

Harvinaisia asioita, mutta koska luonnollisuuden kannattajat eivät ota huomioon lääkkeissä harvinaisuutta, niin ei siitä kuulu piitata tässäkään. Eli luonnolliset aiheuttavat anemiaa, allergiaa ja jopa kuoleman.

Fixodidan kaltaisilla kusetustuotteilla ei ole haittoja. Fixodida on maata purkissa, eikä se sinällään koiraa haittaa. Ei se punkkejaan karkoita. Symppis on teollisuuden täysin synteettinen hajuste ja mauste, jolla on Tukesin todistus siitä, että sen käsittely on turvallista niin tuotannossa kuin käytössäkin. Mutta ei se punkkeja häädä.

Luonnollisten punkkihäätöjen pahin sivuvaikutus on, että ne eivät häädä punkkeja.

Joten jos sinua pelottaa lääkkeiden mahdolliset kutinat ja huonovointisuus, niin kuinka paljon sinua pelottaa borrelioosi ja anaplasmoosi? Koska noita kahta asiaa vertailet, et mitään muuta.

Lääkkeettömässä punkkihäädössä on yksi ja vain yksi vaihtoehto: kampa, hyvät silmät ja punkkipihdit. Se siitä.

  1. Medikaali tarkoittaa aidosti lääketieteellistä kelpoisuustodistusta; termiä käytetään paljon lentupakirjojen yhteydessä. Varastin termin, koska minusta lääketiedevastaiset eivät saisi minkäänlaista kelpoisuustodistusta auttavaa heikomman yleissivistykseen kuuluvan lääketieteen ymmärryksen puutteen takia[]
You are currently viewing Koiran punkkihäätöjen haitat

Foorumin tuorein kommentti

  1. Epileptikkokoirien omistajat pelkäävät punkkihäätöjä. Toiselta puolen ymmärrän sen, koska milloinkaan ei voi olla ihan varma aiheuttaako jokin kohtauksen. Ja kun kohtaus tulee, niin koskaan ei myöskään tiedä, että tuliko se vaan vai oliko kyseessä seuraus jostain tehdystä tai saadusta.

    Melkein mikä tahansa mikä vaikuttaa aivojen kemiaan voi aiheuttaa kohtauksen. Kuten liioitellut proteiinimäärät, koska ne voivat aiheuttaa kuivumista. Myös tunteet voivat aiheuttaa kohtauksen, koska ne vaikuttavat mm. hermovälittäjäaineisiin ja sitten aivojen sähkötoimintaan.

    Mutta jos mietitään punkkihäätöjen lääkeaineita sellaisenaan, niin niiden pitäisi päästä veri-aivoesteen läpi aiheuttaakseen aivoissa jotain.

    Veri-aivoeste selitettynä Tekoäly

    Jagster:

    Mikä on nisäkkäiden veri-aivoeste ja mikä on sen tehtävä?

    Deckard:

    Nisäkkäiden veri-aivoeste (engl. blood-brain barrier, BBB) on tiivis solukerros, joka erottaa verenkierron ja aivokudoksen toisistaan. Se koostuu pääasiassa endoteelisoluista, jotka muodostavat aivojen kapillaarien seinämät, sekä tukisoluista, kuten astrosyyteistä ja perisyytteistä. Veri-aivoesteen tehtävä on suojata aivoja haitallisilta aineilta ja patogeeneiltä, jotka voivat olla verenkierrossa, samalla kun se sallii välttämättömien ravintoaineiden ja hapen pääsyn aivokudokseen.

    Veri-aivoesteen tehtävät

    1. Suojaus: Estää haitallisten aineiden, kuten toksiinien ja mikro-organismien, pääsyn aivoihin.
    2. Selektiivinen kuljetus: Sallii välttämättömien aineiden, kuten glukoosin ja aminohappojen, kulkeutumisen aivoihin.
    3. Homeostaasin ylläpito: Säilyttää aivojen kemiallisen ympäristön vakaana, mikä on tärkeää hermosolujen toiminnalle.
    4. Jätteenpoisto: Auttaa poistamaan aineenvaihduntatuotteita ja muita jätteitä aivoista.

    Veri-aivoeste on siis kriittinen aivojen terveydelle ja toiminnalle, ja sen häiriöt voivat johtaa vakaviin neurologisiin sairauksiin.

    Jagster:

    Mikä merkitys aivo-veriesteellä on lääkkeiden suhteen?

    Deckard:

    Aivo-veriesteellä (BBB) on merkittävä vaikutus lääkkeiden kehitykseen ja käyttöön, erityisesti niiden, jotka on tarkoitettu hoitamaan keskushermoston sairauksia. Tämä johtuu siitä, että BBB toimii tehokkaana suodattimena, joka estää monien lääkkeiden pääsyn aivokudokseen. Tässä on muutamia keskeisiä näkökulmia:

    Lääkkeiden kehitys ja aivo-verieste

    1. Rajoitettu pääsy: Monet lääkkeet, erityisesti suuret molekyylit ja vesiliukoiset yhdisteet, eivät pysty läpäisemään BBB:tä. Tämä rajoittaa niiden käyttöä keskushermoston sairauksien hoidossa.
    2. Läpäisevyyden parantaminen: Lääkekehityksessä pyritään usein parantamaan lääkkeiden kykyä läpäistä BBB. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi muuttamalla lääkkeen kemiallista rakennetta, käyttämällä kuljetusmekanismeja tai kehittämällä nanoteknologiaan perustuvia kuljetusjärjestelmiä.
    3. Kuljetusmekanismit: Jotkut lääkkeet voivat hyödyntää BBB:n luonnollisia kuljetusmekanismeja, kuten aktiivista kuljetusta tai endosytoosia, päästäkseen aivoihin.
    4. Kohdennettu lääkkeiden toimitus: Kehitetään myös menetelmiä, joilla lääkkeet voidaan kohdentaa suoraan aivoihin, esimerkiksi käyttämällä intratekaalista tai intraventrikulaarista annostelua, jolloin lääke annetaan suoraan aivo-selkäydinnesteeseen.

    Haasteet ja mahdollisuudet

    1. Sivuvaikutukset: BBB:n läpäisevyyden parantaminen voi lisätä myös haitallisten aineiden pääsyä aivoihin, mikä voi aiheuttaa sivuvaikutuksia.
    2. Sairauksien hoito: BBB:n tehokas läpäisy on erityisen tärkeää neurodegeneratiivisten sairauksien, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudin, sekä aivokasvainten hoidossa.
    3. Innovatiiviset ratkaisut: Uusia teknologioita, kuten fokusoitua ultraääntä ja geeniterapiaa, tutkitaan aktiivisesti BBB:n läpäisevyyden parantamiseksi.

    Yhteenveto

    Aivo-verieste on sekä haaste että mahdollisuus lääkekehityksessä. Sen ymmärtäminen ja kyky manipuloida sen läpäisevyyttä ovat avainasemassa tehokkaiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kehittämisessä.

    Jagster:

    Pystyvätkö koirien lääkeaineisiin perustuvat punkkihäädöt, pillerinä tai spot-on annosteltuna, läpäisemään veri-aivoesteen?

    Deckard:

    Koirien punkkihäätöön käytettävät lääkeaineet, kuten isoksatsoliinit (esim. fluralaneeri, afoxolaneri, sarolaneri) ja muut yleiset aineet, on suunniteltu erityisesti kohdistumaan ulkoloisiin, kuten punkkeihin ja kirppuihin. Näiden lääkkeiden kyky läpäistä veri-aivoeste (BBB) riippuu niiden kemiallisista ominaisuuksista ja suunnittelusta.

    Isoksatsoliinit ja veri-aivoeste

    Isoksatsoliinit ovat suhteellisen uusia lääkeaineita, ja ne toimivat estämällä loisten hermosolujen GABA-reseptoreita, mikä johtaa loisten kuolemaan. Näiden lääkkeiden suunnittelussa on otettu huomioon, että niiden tulisi vaikuttaa ensisijaisesti loisiin eikä isäntäeläimen (koiran) keskushermostoon.

    Läpäisevätkö isoksatsoliinit veri-aivoesteen?

    1. Rajoitettu läpäisevyys: Isoksatsoliinit on suunniteltu siten, että ne eivät helposti läpäise veri-aivoestettä. Tämä vähentää riskiä, että ne aiheuttaisivat keskushermostoon liittyviä sivuvaikutuksia koirilla.
    2. Turvallisuusprofiili: Kliinisissä tutkimuksissa ja käytännön kokemuksissa isoksatsoliinit ovat osoittautuneet turvallisiksi suurimmalle osalle koirista, mikä viittaa siihen, että ne eivät merkittävästi läpäise BBB:tä tai aiheuta haitallisia vaikutuksia aivoissa.

    Spot-on-valmisteet ja veri-aivoeste

    Spot-on-valmisteet, jotka levitetään koiran iholle, sisältävät usein erilaisia vaikuttavia aineita, kuten fiproniilia, permetriiniä tai imidaklopridia. Näiden aineiden imeytyminen ja jakautuminen elimistössä vaihtelevat, mutta ne on myös suunniteltu ensisijaisesti vaikuttamaan ulkoloisiin.

    Läpäisevätkö spot-on-valmisteet veri-aivoesteen?

    1. Paikallinen vaikutus: Spot-on-valmisteet on suunniteltu vaikuttamaan paikallisesti iholla ja sen pinnalla, eikä niiden ole tarkoitus päästä merkittävässä määrin verenkiertoon tai aivoihin.
    2. Rajoitettu systeeminen imeytyminen: Vaikka pieni osa vaikuttavista aineista saattaa imeytyä verenkiertoon, niiden pitoisuudet ovat yleensä liian alhaisia läpäisemään BBB:tä ja aiheuttamaan keskushermostoon liittyviä vaikutuksia.

    Yhteenveto

    Koirien punkkihäätöön käytettävät lääkeaineet, olipa kyseessä pillerit tai spot-on-valmisteet, on suunniteltu siten, että ne eivät merkittävästi läpäise veri-aivoestettä. Tämä vähentää riskiä keskushermostoon liittyvistä sivuvaikutuksista ja tekee näistä valmisteista turvallisia suurimmalle osalle koirista. Kuitenkin, kuten kaikkien lääkkeiden kohdalla, yksilölliset erot ja mahdolliset yliherkkyydet voivat vaikuttaa lääkkeen turvallisuuteen, joten on tärkeää seurata koiran vointia ja keskustella eläinlääkärin kanssa, jos ilmenee huolestuttavia oireita.

    Pengoin aikoinaan muutamaa yleisintä punkkihäätöä, sellaista oikeaa, ja ne tiedot, jotka löysin, puoltavat tekoälyn tarjoamaa selitystä — ne eivät läpäise veri-aivoestettä. Ja silloin ne eivät myöskään sellaisenaan aiheuta epilepsiakohtausta.

    Mutta… silti osa koirista saa neurologisia oireita. Se on eri asia kuin epiletinen kohtaus. Koiranomistajan dilemma onkin siinä, että kun punkkihäätö on annettu, niin sitä ei saa pois koirasta.

    Jos tuote pelkää, niin silloin ei käytetä punkkihäätöä. Sillä hajustimet, luonnonmukaiset, myrkyttömät ja elektroniset eivät myöskään ole punkkihäätöjä — ne ovat kusetuksia, joissa halutaan rahasi pelottelemalla sinua.

Jatka keskustelua aiheesta foorumilla

Osallistujat

Avatar for Jagster Avatar for katiska

Jakke Lehtonen

Teen kokopäiväisesti koirien ravitsemusta sekä opetan omistajille koirien ruokintaa sekä fyysistä valmennusta. Suurin leipätyö on kuitenkin koira-ammattilaisten kouluttaminen vielä paremmiksi koirien ruokintaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vastaan huomattavan pitkälle Katiskan sisällöstä. Sivuston FAQ: Jakke Lehtonen