Paussi on pakko laittaa tälle kertaa lainausmerkkeihin, koska join eräällä tavalla viilentävää kahvijuomaa – voiko Guinnessia kutsua sellaiseksi? Aiheena, taas kerran vain pintaa höyläten, on koiran muuttaminen uuteen kotiin, kun yhteiselo ei toimikaan. Pidän edelleen parempana vaihtoehtona muuttaa koira kuin arkistoida se sen loppuiäksi. Kun itse ei voi tarjota koiralle toimivinta perhettä, niin on yksiselitteisen väärin tuomita se elinikäiseen unohdukseen. Koiran muisti on maksimissaan kaksi viikkoa, melkoisella osalla kuitenkin lähempänä kahta tuntia. Voi ollas henkinen järkytys huomata, että oma koira ei olekaan Lassie, joka taapertaa mantereen halki takaisin vanhaan kotiin, vaan unohtaa (ilolla) entisen elämänsä erittäin lyhyessä ajassa, ja paikoin jopa ilolla. Jopa osa terveysongelmista on parannettavissa muutolla, ja silloin pohditaan stressin ja koiran luonteen välistä yhteyttä. Ohimennen selitetään myös miksi sähköjohtojen pilkkominen harvemmin antaa koiralle sähköiskun.

(lisää…)