Koira voi syödä raejuustoa ilman pelkoa laktoosista tai laktoosi-intoleranssista. Raejuusto on kylläkin melkoisen turha ravinto, koska siinä ei ole sen enempää proteiinia kuin muissakaan ruuissa.
Koiran fyysinen kunto hoitaa myös sen suolistoa ja saattaa auttaa myös närästyksen hoidossa.
Hapankaalia väitetään koirien ruokinnassa maitohappobakteerien lähteeksi. Ei se ole. Se on huonosti sulavaa kuitua.
Maitohappobakteereja käytetään probiootteina tukemassa terveyttä useista eri syistä, mutta ripulin hoito tai antibioottiripulin estäminen paksusuolen bakteerikantaa tukien lienevät yleisimmät syyt. Maitohappobakteereja tutkitaan huomattavan paljon ja niille on löydetty määrättyjä eräällä tavalla tarkkarajaisia etuja nimenomaan ripulin hoidossa, mutta myös hengitystietulehduksissa sekä yleisen vastustuskyvyn vahvistamisessa. Tuo antaisi ehkä yhden työkalun lisää taisteltaessa kennelyskää vastaan. Maitohappobakteereissa on kuitenkin pari ongelmaa, ainakin kuluttajien kannalta.
Raakaruokinnasta ja lihasta koira ei saa hyödyllisiä bakteereja. Ainoa mit niistä voi seurata, on omistajan ruokamyrkytys.
Vanha knoppikysymys on, että mikä on vartalon suurin elin. No, se on tietysti iho. Mutta harvempi tietää, että niin suuri osa kehon soluista on bakteereja, että meitä, ja koiria, voisi kutsua liikkuviksi pöpökasvattamoiksi.
Uloste on koiramaailmassa ehkä eniten puitu asia. Kun kaksi omistajaa törmää toisiinsa, niin voi ottaa kellolla aikaa koska puhe kääntyy jätöksiin ja niiden laatuun. Sekä matoihin. Eikä siihen tarvita edes kahta. Aiheesta onnistuu aivan mahtavasti yksinpuhelukin. Antaa terveen kuvan koiraharrastuksesta, kun hihnan ylempi pää mutisee katse kaukaisuudessa paskasta, sen koostumuksesta ja väristä.