Koirilla on aika ajoin tapoja, jotka voivat olla ihmisten mielestä iljettäviä tavalla tai toisella. Yksi sellainen on ulosteiden syönti eli koprofagia. Ongelma on koiramaailman ikuisuuskysymyksiä. Siihen on etsitty ratkaisuja vaikka kuinka kauan. Lääkkeeksi on tarjottu ruuan köyhdyttämistä tai vahventamista, kuitua, ananasta, hevosen lantaa – jopa väkivaltaa. Mutta harvemmin mikään auttaa suoraan.

Lääkkeen etsiminen koprofagiaan on vaikeaa siksi, että meillä ei ole hajuakaan miksi koirat syövät ulosteitaan. Ainoastaan selvä haju tapahtuneesta. Me emme edes tiedä onko kyseessä ongelmakäyttäytyminen koirien mielestä. Ihmisille se on ongelma. Ulosteita popsivan koiran ruokkiminen saattaa olla hivenen halvempaa, ainakin niin kauan kun mukaan ei laske mahdollisesti lisääntynyttä madotustarvetta. Joka tapauksessa koprofagia on koirien käyttäytymisongelmista varmasti vähäisin.

Kuten ylipäätään käyttäytymiskysymyksissä, niin heti sen jälkeen kun siitä on tullut tapa, niin  sen katkaiseminen muuttuu huomattavan vaikeaksi. Joskus jopa mahdottomaksi. Siksi siihen olisi puututtava heti kun ulosteiden syömistä havaitsee. Parempi olisi, että moista mahdollisuutta ei edes annettaisi, mutta aina se ei ole käytännössä mahdollista.

Yleiset syyt

On useita syitä, joiden oletetaan käynnistävän koprofagian. Muualla maailmassa yleisin syy on pitkästyminen kennelolosuhteissa, heikkolaatuinen ruokinta tai syötettäessä kylmässä ilmanalassa liian harvoin tai liian vähän. Eli tapa on joko ajanviete, lisäravinne tai välipala. Kuitenkin joissakin tapauksissa, kuten nartun syödessä pentujensa ulosteet, kyseessä on luonnollinen tapa.

Joskus pennut oppivat tavan emältään. Aikuiset koirat kuitenkin harvoin oppivat tavan esimerkin kautta, ainakaan emä-pentupohjalta. Sen sijaan aikuiset, useimmiten nuoret, saattavat opettaa tavan toinen toisilleen

Terveydentilasta johtuvat syyt täytyy aina myös selvittää. Heikko ruuansulatus ja ajoittainen ripuli saattavat kertoa haimaongelmista tai muusta huonosta imeytymisestä, jonka tuloksena koira syö ulosteita saadakseen ravintoaineita. Näissä tapauksissa yleensä löytyy muita ulkoisia ongelmia. Jos löytyy rasvaisia tai harmaita ja löysiä jätöksiä, niin eläinlääkärin pitäisi selvittää perussyy.

On tarjoiltu myös teoriaa B₁₂-vitamiinin puutteesta. Koiran ruokavalio saattaa sisältää liian vähän B₁₂:ta tai kasvispohjaisesta ravinnosta saadaan vastaavaa liikaa. Ihmiset ja koirat eivät kykene hyödyntämään kasvispohjaista B₁₂-tyyppistä yhdistettä ja lisäksi se toimii eläinperäisen antagonistina estäen lihasta peräisin olevan B₁₂-vitamiinin käyttämisen. Koira kuitenkin tuottaa B-vitamiineja myös suolistossaan, jolloin ulosteissa B₁₂-pitoisuus saattaa olla korkeampi. Jos koira ei saa sitä ravinnostaan, tai ravinnosta saatua ei voida hyödyntää, niin koira söisi omia ulosteitaan varmistaakseen B₁₂-vitamiinin saannin.

Joskus koira saattaa maistella jätöksiään, jos sen ruokavaliosta puuttuu kuituja. Tämä on todennäköisin syy, jos eläintä ruokitaan pääasiassa lihaan perustuvalla ruokavaliolla. Lihassa ei käytännössä ole kuituja ja silloin koira saattaa aloittaa toisen käsityskykymme ulkopuolella olevan käyttäytymisen: syö ruohoa. Useimmat kuivamuonat sisältävät kuitua 3 – 5 %, jolla saa tyydytettyä päivittäisen tarpeen. Liharuokinta tuottaa kuitenkin yleensä haisevampia jätöksiä, jotka ovat vähemmän viehättäviä nälkäiselle tai ajankulua etsivälle koiralle. Sen sijaan korkearasvainen kuivamuona-annos saattaa tuottaa rasvaisia jätöksiä, jotka saattavat houkutella joitain.

Onko tapa haitallinen?

Useimmissa tapauksissa jätösten uudelleen nauttiminen ei aiheuta vakavia ruokinnallisia ongelmia, etenkin jos ”välipalaa” kevennetään edeltävällä laadukkaalla aterialla – mutta se on silti treenareiden suuri huolenaihe.

On kuitenkin mahdollista, että kuona-aineet sekä mahdolliset myrkyt, jotka ovat läpäisseet suoliston, voivat häiritä aineenvaihduntaa, yleistä terveydentilaa sekä elinvoimaisuutta greyhoundeilla jotka säännöllisesti syövät jätöksiään. Iljettävältä haiseva hengitys sekä ientulehdukset ovat yleisiä sekundäärisiä ongelmia. Matotartunnat leviävät myös helpommin, ja jos laumassa on ulosteita syöviä, niin saattaa olla järkevää madottaa hieman useammin kuin vain kaksi kertaa vuodessa.

Rankaiseminen on hyödytöntä

Koiran rankaiseminen teon jälkeen on ajanhukkaa. Vaikka saisit sen kiinni itse teossa, niin ruumiillinen rankaisu unohtuu nopeasti – varsinkin jos tavan laukaisee huonosti tasapainotettu ruokavalio, laadukkaan ravinnon puute tai totaalinen kyllästyminen.

Vuosia sitten eräs treenari kertoi minulle, että hyvä annos chili-jauhetta jätöksien päällä saa greyhoundin olemaan syömättä jätöksiään. Tämä toimi, kunnes hänelle tuli narttu, joka piti maustetusta ruuasta.

Kennelin, pihan ja tarhan siivoaminen houkutuksista niin usein kuin mahdollista, auttaa joissakin tapauksissa.

Ruokavalion tasapainottaminen

Monissa tapauksissa ruokavalion ja ruokintatottumusten muuttaminen vähentää halua syödä jätöksiä. Annoksen jakaminen kolmeen pienempään osaan ja säännöllisesti annettuna saattaa pitää koiran tyytyväisenä ja torjuu ”nälkäpiikkejä”.  Tosin sillon ongelma on alunperin ollut riittämättömässä ruokinnassa, määrässä tai laadussa, ja ruokintaa on muutoinkin tarkistettava kuin pelkästään kertojen osalta. Jatkuva mineraalien ja vitamiinien lisääminen, mukaan lukien B₁₂-vitamiini, korjaa osaltaan mineraaleista johtuvat ruokavalion epätasapainot – mutta vain jos niistä on alunperin ollut vajetta; useimmiten ei ole.

Raudan antaminen tekee jätöksistä kitkerämmän makuisia, ja saattaa auttaa joitakin – ainakin riippuvuuden alkuvaiheissa.

Anna enemmän kuitua

On myös hyödyllistä varmistaa, että annos sisältää riittävän määrän kuitua, varsinkin jos käytetään lihapohjaista ruokintaa, jossa kuivamuonaa on vähemmän kuin 1 – 1,5 kuppia kuivamuonaa päivässä. Lisäkuitu saadaan antamalla esimerkiksi yksi teelusikallinen lesemuroja, pellavansiemenrouhetta tai vaikkapa kaurahiutaleita per 300 grammaa lihaaa.

Vaihtoehtoisesti 300 grammaan lihaa voidaan lisätä neljäsosa kupillinen keitettyjä, vähintään puoliksi soseutettuja vihanneksia. Se nostaa kuitumäärää tehokkaasti ilman, että annoksen koko kasvaa kohtuuttomasti.

Liiallinen kuidun antaminen, yli 5% ruuasta, kasvattaa jätösten kokoa.

Jos koiraa pidetään kylmässä kennelissä ja se syö jätöksiään, niin kuivamuonan määrän lisääminen puolella antaa enemmän energiaa lämmön tuottamiseen. Se alentaa koiran halua etsiä satunnaisia välipaloja. Pieni nälkä kylmän takia ei vielä tarkoita sitä, että koira alkaisi laihtua, joten painoa ei kannata tässä pitää mittarina. Kyseessä on hetkellinen energian tarve, joka saattaa tasaantua myöhemmin. Tämä tulee vastaan varsinkin kerran päivässä syövillä. Pitkällä ajanjaksolla toki jatkuva liian pieni ruokamäärä laihduttaa, mutta ennen kuin huomataan törröttävät suoliluun päät, niin koira on saattanut kaupan päälle oppia koprofagian jalon taidon.

Ongelman vastustamisessa pääkohdat ovat:

• anna tasapainotettua, erittäin ravitsevaa ruokaa
• siivoa jätökset välittömästi
• tarjoa enemmän toimintaa ja seuraa estääksesi ikävystymisen

Hevoset ja koirat

Aikuisilla hevosilla ulosteiden syönti mielletään käytännössä aina kahdesta syystä johtuvaksi: stressi ja pielessä oleva ruokinta. Vastaava sopii koiriinkin. Varsoilla taasen ulosteiden syönti on normaalia ja ne hakevat bakteeritasapainoa suolistoonsa. Koiranpennulla on kuitenkin lihansyöjän suolisto, eikä sillä ole vastaava tarvetta, koska sen ruuansulatus ei käytä bakteeritoimintaa kasvisperäisen aineksen sulattamiseen.

Jos koira syö hevosten ulosteita, niin se ei ole ongelma. Hevosen ruuansulatus on tuhlaileva, joten koira saattaa silloin kerran kierrätetystä viljasta ja heinästä jopa saadakin jotan. Ainakin se saa bakteereja, jotka ainoastaan vahvistava immuniteettia ja ylipäätään suolistoa. Koska Suomessa hevoset madotetaan erittäin usein ja huolella, niin sisäloistartunnat eivät ole riski. Sen sijaan hevosilla käytetty ivermektiini saattaakin olla, mikäli koira on sille herkkä.

Kuonokoppa aterioiden välissä

Kuonokopan käyttö aterioiden välillä auttaa vähemmän riippuvaista greyhoundia, mutta parkkiintunut ulosteiden etsijä imee jätökset kaikista raoista ja väleistä. Jopa kuonokopan etuosan teippaaminen on ajanhukkaa eläimelle, jolla on piintynyt tapa.