Koprofagia

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkeli julkaistu:20.1.2010
  • Artikkelin kategoria:Koira

Koirilla on aika ajoin tapoja, jotka voivat olla ihmisten mielestä iljettäviä tavalla tai toisella. Yksi sellainen on ulosteiden syönti eli koprofagia. Ongelma on koiramaailman ikuisuuskysymyksiä. Siihen on etsitty ratkaisuja vaikka kuinka kauan. Lääkkeeksi on tarjottu ruuan köyhdyttämistä tai vahventamista, kuitua, ananasta, hevosen lantaa – jopa väkivaltaa. Mutta harvemmin mikään auttaa suoraan.

Lääkkeen etsiminen koprofagiaan on vaikeaa siksi, että meillä ei ole hajuakaan miksi koirat syövät ulosteitaan. Ainoastaan selvä haju tapahtuneesta. Me emme edes tiedä onko kyseessä ongelmakäyttäytyminen koirien mielestä. Ihmisille se on ongelma. Ulosteita popsivan koiran ruokkiminen saattaa olla hivenen halvempaa, ainakin niin kauan kun mukaan ei laske mahdollisesti lisääntynyttä madotustarvetta. Joka tapauksessa koprofagia on koirien käyttäytymisongelmista varmasti vähäisin.

Kuten ylipäätään käyttäytymiskysymyksissä, niin heti sen jälkeen kun siitä on tullut tapa, niin  sen katkaiseminen muuttuu huomattavan vaikeaksi. Joskus jopa mahdottomaksi. Siksi siihen olisi puututtava heti kun ulosteiden syömistä havaitsee. Parempi olisi, että moista mahdollisuutta ei edes annettaisi, mutta aina se ei ole käytännössä mahdollista.

Yleiset syyt

On useita syitä, joiden oletetaan käynnistävän koprofagian. Muualla maailmassa yleisin syy on pitkästyminen kennelolosuhteissa, heikkolaatuinen ruokinta tai syötettäessä kylmässä ilmanalassa liian harvoin tai liian vähän. Eli tapa on joko ajanviete, lisäravinne tai välipala. Kuitenkin joissakin tapauksissa, kuten nartun syödessä pentujensa ulosteet, kyseessä on luonnollinen tapa.

Joskus pennut oppivat tavan emältään. Aikuiset koirat kuitenkin harvoin oppivat tavan esimerkin kautta, ainakaan emä-pentupohjalta. Sen sijaan aikuiset, useimmiten nuoret, saattavat opettaa tavan toinen toisilleen

Terveydentilasta johtuvat syyt täytyy aina myös selvittää. Heikko ruuansulatus ja ajoittainen ripuli saattavat kertoa haimaongelmista tai muusta huonosta imeytymisestä, jonka tuloksena koira syö ulosteita saadakseen ravintoaineita. Näissä tapauksissa yleensä löytyy muita ulkoisia ongelmia. Jos löytyy rasvaisia tai harmaita ja löysiä jätöksiä, niin eläinlääkärin pitäisi selvittää perussyy.

On tarjoiltu myös teoriaa B12-vitamiinin puutteesta. Koiran ruokavalio saattaa sisältää liian vähän B12:ta tai kasvispohjaisesta ravinnosta saadaan vastaavaa liikaa. Ihmiset ja koirat eivät kykene hyödyntämään kasvispohjaista B12-tyyppistä yhdistettä ja lisäksi se toimii eläinperäisen antagonistina estäen lihasta peräisin olevan B12-vitamiinin käyttämisen. Koira kuitenkin tuottaa B-vitamiineja myös suolistossaan, jolloin ulosteissa B12-pitoisuus saattaa olla korkeampi. Jos koira ei saa sitä ravinnostaan, tai ravinnosta saatua ei voida hyödyntää, niin koira söisi omia ulosteitaan varmistaakseen B12-vitamiinin saannin.

Joskus koira saattaa maistella jätöksiään, jos sen ruokavaliosta puuttuu kuituja. Tämä on todennäköisin syy, jos eläintä ruokitaan pääasiassa lihaan perustuvalla ruokavaliolla. Lihassa ei käytännössä ole kuituja ja silloin koira saattaa aloittaa toisen käsityskykymme ulkopuolella olevan käyttäytymisen: syö ruohoa. Useimmat kuivamuonat sisältävät kuitua 3 – 5 %, jolla saa tyydytettyä päivittäisen tarpeen. Liharuokinta tuottaa kuitenkin yleensä haisevampia jätöksiä, jotka ovat vähemmän viehättäviä nälkäiselle tai ajankulua etsivälle koiralle. Sen sijaan korkearasvainen kuivamuona-annos saattaa tuottaa rasvaisia jätöksiä, jotka saattavat houkutella joitain.

Onko tapa haitallinen?

Useimmissa tapauksissa jätösten uudelleen nauttiminen ei aiheuta vakavia ruokinnallisia ongelmia, etenkin jos ”välipalaa” kevennetään edeltävällä laadukkaalla aterialla – mutta se on silti treenareiden suuri huolenaihe.

On kuitenkin mahdollista, että kuona-aineet sekä mahdolliset myrkyt, jotka ovat läpäisseet suoliston, voivat häiritä aineenvaihduntaa, yleistä terveydentilaa sekä elinvoimaisuutta greyhoundeilla jotka säännöllisesti syövät jätöksiään. Iljettävältä haiseva hengitys sekä ientulehdukset ovat yleisiä sekundäärisiä ongelmia. Matotartunnat leviävät myös helpommin, ja jos laumassa on ulosteita syöviä, niin saattaa olla järkevää madottaa hieman useammin kuin vain kaksi kertaa vuodessa.

Rankaiseminen on hyödytöntä

Koiran rankaiseminen teon jälkeen on ajanhukkaa. Vaikka saisit sen kiinni itse teossa, niin ruumiillinen rankaisu unohtuu nopeasti – varsinkin jos tavan laukaisee huonosti tasapainotettu ruokavalio, laadukkaan ravinnon puute tai totaalinen kyllästyminen.

Vuosia sitten eräs treenari kertoi minulle, että hyvä annos chili-jauhetta jätöksien päällä saa greyhoundin olemaan syömättä jätöksiään. Tämä toimi, kunnes hänelle tuli narttu, joka piti maustetusta ruuasta.

Kennelin, pihan ja tarhan siivoaminen houkutuksista niin usein kuin mahdollista, auttaa joissakin tapauksissa.

Ruokavalion tasapainottaminen

Monissa tapauksissa ruokavalion ja ruokintatottumusten muuttaminen vähentää halua syödä jätöksiä. Annoksen jakaminen kolmeen pienempään osaan ja säännöllisesti annettuna saattaa pitää koiran tyytyväisenä ja torjuu ”nälkäpiikkejä”.  Tosin sillon ongelma on alunperin ollut riittämättömässä ruokinnassa, määrässä tai laadussa, ja ruokintaa on muutoinkin tarkistettava kuin pelkästään kertojen osalta. Jatkuva mineraalien ja vitamiinien lisääminen, mukaan lukien B12-vitamiini, korjaa osaltaan mineraaleista johtuvat ruokavalion epätasapainot – mutta vain jos niistä on alunperin ollut vajetta; useimmiten ei ole.

Raudan antaminen tekee jätöksistä kitkerämmän makuisia, ja saattaa auttaa joitakin – ainakin riippuvuuden alkuvaiheissa.

Anna enemmän kuitua

On myös hyödyllistä varmistaa, että annos sisältää riittävän määrän kuitua, varsinkin jos käytetään lihapohjaista ruokintaa, jossa kuivamuonaa on vähemmän kuin 1 – 1,5 kuppia kuivamuonaa päivässä. Lisäkuitu saadaan antamalla esimerkiksi yksi teelusikallinen lesemuroja, pellavansiemenrouhetta tai vaikkapa kaurahiutaleita per 300 grammaa lihaaa.

Vaihtoehtoisesti 300 grammaan lihaa voidaan lisätä neljäsosa kupillinen keitettyjä, vähintään puoliksi soseutettuja vihanneksia. Se nostaa kuitumäärää tehokkaasti ilman, että annoksen koko kasvaa kohtuuttomasti.

Liiallinen kuidun antaminen, yli 5% ruuasta, kasvattaa jätösten kokoa.

Jos koiraa pidetään kylmässä kennelissä ja se syö jätöksiään, niin kuivamuonan määrän lisääminen puolella antaa enemmän energiaa lämmön tuottamiseen. Se alentaa koiran halua etsiä satunnaisia välipaloja. Pieni nälkä kylmän takia ei vielä tarkoita sitä, että koira alkaisi laihtua, joten painoa ei kannata tässä pitää mittarina. Kyseessä on hetkellinen energian tarve, joka saattaa tasaantua myöhemmin. Tämä tulee vastaan varsinkin kerran päivässä syövillä. Pitkällä ajanjaksolla toki jatkuva liian pieni ruokamäärä laihduttaa, mutta ennen kuin huomataan törröttävät suoliluun päät, niin koira on saattanut kaupan päälle oppia koprofagian jalon taidon.

Ongelman vastustamisessa pääkohdat ovat:

  • anna tasapainotettua, erittäin ravitsevaa ruokaa
  • siivoa jätökset välittömästi
  • tarjoa enemmän toimintaa ja seuraa estääksesi ikävystymisen

Hevoset ja koirat

Aikuisilla hevosilla ulosteiden syönti mielletään käytännössä aina kahdesta syystä johtuvaksi: stressi ja pielessä oleva ruokinta. Vastaava sopii koiriinkin. Varsoilla taasen ulosteiden syönti on normaalia ja ne hakevat bakteeritasapainoa suolistoonsa. Koiranpennulla on kuitenkin lihansyöjän suolisto, eikä sillä ole vastaava tarvetta, koska sen ruuansulatus ei käytä bakteeritoimintaa kasvisperäisen aineksen sulattamiseen.

Jos koira syö hevosten ulosteita, niin se ei ole ongelma. Hevosen ruuansulatus on tuhlaileva, joten koira saattaa silloin kerran kierrätetystä viljasta ja heinästä jopa saadakin jotan. Ainakin se saa bakteereja, jotka ainoastaan vahvistava immuniteettia ja ylipäätään suolistoa. Koska Suomessa hevoset madotetaan erittäin usein ja huolella, niin sisäloistartunnat eivät ole riski. Sen sijaan hevosilla käytetty ivermektiini saattaakin olla, mikäli koira on sille herkkä.

Kuonokoppa aterioiden välissä

Kuonokopan käyttö aterioiden välillä auttaa vähemmän riippuvaista greyhoundia, mutta parkkiintunut ulosteiden etsijä imee jätökset kaikista raoista ja väleistä. Jopa kuonokopan etuosan teippaaminen on ajanhukkaa eläimelle, jolla on piintynyt tapa.

You are currently viewing Koprofagia

Foorumin tuorein kommentti

  1. Ja yksi kuvapostaus, jotta selviäisi niin simppeli asia, että koprofagia kiusaa ihan kaikki joka puolella:

    Kyllä. Pakkanen ja jäätyneet pökäleet lisää halua. Eikä kukaan tiedä miksi.

  2. Marjastajan ripuli on koirani huippuhetki kakan parissa tähän asti. Siinä sekä kylvettiin että aitä syötiin. Luojan kiitos löysin kuivasta metsästä ojan jossa sain pahimmat pois ennen automatkaa kotiin.

  3. "Koirien ulosteiden syömiselle löytyy muutama yleinen syy:

    • se on koirasta hieno ajatus"

    Mä niin tykkään tästä lauseesta :joy:

    Vaikka meillä on stressaava ja närästelevä koira joka pääsääntöisesti ei syö kuitua, oon sitä mieltä, että se ulosteiden syöminen on sen mielestä vaan hieno ajatus ja syöminen ylipäätään on kivaa. Ja vielä upeampi ajatus on siinä paskassa pyöriminen.

    Paska maistui jo ennen närästelyä ruoan vielä ollessa nappulaa. Noin yksivuotiaaksi saakka se pyrki syömään myös muiden koirien ulosteita. Vaikka sitä estettiin ja kiellettiin, niin en tämän loppumisesta onnitellut itseäni hyvästä kouluttamisesta. Todennäköisempää on, että koirankakka ei enää kiinnostanut.

  4. Tekniikan Maailma, tuo nykyisellään ilta-lööppien tasoinen klikkijournalismin helmi, päätti myös julkaista jutun koprofagiasta:

    https://tekniikanmaailma.fi/miksi-koirat-syovat-omaa-kakkaansa-uuden-tutkimuksen-mukaan-vastaus-saattaa-loytya-muinaisesta-susien-kaytoksesta/

    Klikinsäästäjä: juttu on täysin turha, eikä tarjoa mitään.

    Siinä oli pari kohtaa, jotka haluan nostaa näkyviin. Ei siksi, että ne liittyisivät sinällään mitenkään ulosteiden syömiseen, vaan että ne kuvaavat missä (eläinlääke)tieteessä mennään.

    Veterinary Medicine and Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kysyttiin asiaa 1 552 koiranomistajalta, ja heistä noin kuudesosa eli 16 prosenttia kertoi nähneensä koiransa syövän kakkaansa ainakin kuusi kertaa.

    Tutkimus[1] itseasiassa käsitteli tuotteita, joiden pitäisi estää tai vähentää ulosteiden syömistä. Jotta koprofagian yleisyyttä saataisiin tunnistettua, niin asiaa kysyttiin kahdessa web-kyselyssä. Toiseen tuli vastauksia 1552 ja toiseen 1475. Niiden perusteella 16 % koirista oli syönyt omaa tai jonkun toisen ulostetta ainakin kerran.

    Olen nyt jo törmännyt väitteeseen, että 16 % koirista harrastaa koprofagiaa. Ei, vaan 16 % noista kahden kyselyn valikoituneiden vastaajien koirista oli harrastanut koprofagiaa. Minä pystyn helposti tekemään kaksi kyselyä, joissa koprofagian yleisyys vaihtelee paljonkin — ei siihen muuta tarvita kuin sopiva bias,

    Itse väitän, että prosentti on 80 - 90.

    Yksikään tuotteista ei muuten auttanut.

    Toinen huomioitava asia on erään professorin mielipide. Tai näkemys. Miten sen haluaa muotoilla.

    PENNSYLVANIAN YLIOPISTON professori James Serpell puolestaan sanoo, että kehittyvissä maissa elävät koirat syövät paljon ihmisten ulosteita paikatakseen puutteellista ravintoaan. Nykyisin koirat syövät ruokia, joissa on paljon rasvaa ja proteiinia, joita niiden ruoansulatus ei pysty välttämättä täysin käsittelemään. Oman ulosteen syöminen voi olla houkutteleva tapa täydentää ruokavaliota, Serpell sanoo Washington Postissa.

    Tämä on ikivanha oletus. Tai uskomus, miten sen haluaa muotoilla. Asiaahan olisi kohtuullisen helppo tutkia, jos haluttaisiin. Ensin selvitettäisiin mitä koira syö ja miten se suhtautuu edes NRC:n vaatimuksiin. Sen jälkeen analysoitaisiin syödyt ulosteet. Kun ne laitetaan vierekkäin, niin voidaan aloittaa jossittelu, että

    • onko ulosteiden sulamattomalla ravintosisällöllä mitään yhteistä oletetun vajaasaannin tai puutoksen kanssa
    • miten sulamaton ravintosisältö haisee ja vaikuttaisi koiran kykyyn kehittää syömistarve juuri sille tai niille ravintoaineille; tiettävästihän moista tarvetta ei ole kuin suoloille, ja ne eivät oikein haise

    Professorin näkemys on sellainen, että hieman arvuuttelen, että onko hänellä koskaan ollut koiraa. Nimittäin noin 100 % ihan kehittyneidenkin maiden koirista syö ihmisten ulosteita ja ihan ilman tarvetta paikata ruokavaliotaan.

    Samaa akselia, ja tämä on se ikivanha käsitys, on ajatus ylipäätään ravitsemuksen korjaamisesta tai ahneudesta, koska koirat syövät jonkinkaltaista ruokaa. Kun tässä se ajatusleikki pissii toisen kerran. Ensimmäisen kerran se hajoaa ulosteiden koostumuksessa. Toisen kerran ajatelma hajoaa luuloissa siitä mitä koirat syövät ja mitä niiden ruuat sisältävät. Kuivamuonat, joihin hän viittaa, eivät todellakaan sisällä ihmeellisen korkeaa proteiini- ja rasvamäärää, eivätkä ruuansulatusongelmat niistä johdu (varsinkin kun prof. Serpell on maasta, jossa koirien sairaalloinen ylipaino on vähintään yhtä suuri ongelma kuin omistajienkin).

    Serpell on hieman hajulla yhdessä tilanteessa, ja se liittyy kehittyviin maihin. Jos koiralla on nälkä, niin kynnys syödä ulosteita romahtaa. Mutta se ei liity ihmisulosteisiin mitenkään, vaan syödään mitä tahansa ja silloin kelpaavat myös ulosteet.

    Jutussa oli mukana myös aina pakollinen vitsiosuus.

    Toinen selitys voi liittyä koirien esi-isiin eli susiin. Erilaiset loiset eivät tartu tuoreeseen ulosteeseen, vaan ulosteesta tulee vaarallista vasta muutaman päivän päästä. Yksi teoria on, että tuoreen ulosteen syöminen voi olla ollut keino susille ”siivota” kotipesää, jos sairas tai vanha susi vahingossa ulosti sinne.

    Tämä on vielä vanhempi tarina kuin ulosteiden ravintoarvo. Ensinnäkin sellaisia suolistoloisia ei ole. Toiseksi nyt annetaan ymmärtää, että emä siis madottaa pentunsa syödessään ulosteet. Kolmanneksi kuvitellaan, että ne muut sudet olisivat jotenkin loisvapaita, ja pysyisivät sellaisina, kun syövät ulosteet tuoreina.

    Mitä sitten tehdään, kun varsinkin jäätyneet ulosteet kelpaavat paremmin?

    Pahinta tuossa sitkeässä uskomuksessa on, että ei ole olemassa mitään, siis ei minkäänlaista, näyttöä susien moisesta toiminnasta. Tuo perustuu edelleenkin tarhasusien käytökseen 40- … 60-luvulla. Samaan sontaan, jonka takia kuvitellaan susien syövän vatsalaukkua.

    Aidostihan moinen käytös, kummassakin tapauksessa, kertoo masentavammasta asiasta:

    • virikkeettömää tarhaeläimen sijaiskäyttäytymisestä
    • kroonisesta nälästä

    Pidän huolestuttavana sitä, että moinen perusasia on lipsahtanut Kalifornian yliopiston eläinlääketieteellisessä (disclaimer: oletuksena, että TM kopioi se tutkimuksesta, ei esim. Gizmodon :man_facepalming: artikkelista)


    1. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/vms3.92 ↩︎

  5. Onkohan tuo sanavalinta ollut täysin harkittu vain täysin vahinko :joy:

  6. Täysin harkittua Googlen kääntäjän käyttöä. Anteeksi, artikkelien toimittamista.

  7. Törmäsin Facebookin aina niin antoisassa maailmassa pysäyttävään kommenttiin ulosteiden merkityksestä luonnon kierrossa:

    ulosteet ovat ehkä tärkein osa luonnon kiertokulkua, sillä eläimistä muuten vapautuu aineita kiertoon vain poistuman kautta, kerran elinkierrossa , mutta yllämaintulla tavalla parhaiten useita kertoja vuorokaudessa. Kanadan havumetsien tärkein typen lähde oli satoja tuhansia vuosia, lohta syöneiden karhujen jätöksen jne. Koko luonnon kehittyminen ja olemassaolo perustuu samoihin perusteihin. Maanviljely tarvii tehostetussa muodossa keino ja väkilannoitteita

    Tuo oli pysäyttävä siksi, että se oli niin kategorisen kattavasti aivan päin helvettiä. Oikeastaan ainoa asia, joka oli kohdallaan, oli Maanviljely tarvii tehostetussa muodossa keino ja väkilannoitteita (sic!), mutta kontekstissään sekin oli perseellään (pun intended).

    Ei liity mitenkään koirien tapaan syödä ulosteita, mutta tuo keskustelu liittyi kysymykseen miksi linnut syövät keltaista lunta. Lainaus on vain esimerkkinä siitä miten paljon paskaan liittyy ihan puhdasta paskaa.

Jatka keskustelua aiheesta foorumilla

Osallistujat

Avatar for Jagster Avatar for katiska Avatar for Lafal Avatar for Hanna_Palmu

Jakke Lehtonen

Teen kokopäiväisesti koirien ravitsemusta sekä opetan omistajille koirien ruokintaa sekä fyysistä valmennusta. Suurin leipätyö on kuitenkin koira-ammattilaisten kouluttaminen vielä paremmiksi koirien ruokintaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vastaan huomattavan pitkälle Katiskan sisällöstä. Sivuston FAQ: Jakke Lehtonen