Yksi säännönmukaisesti esitetyistä kysymyksistä on, että kuinka paljon kalsiumlisää X annetaan koiralle. Lyhyt vastaus on, että niin paljon kuin koira tarvitsee. Hiukan joutuu harrastamaan kerto- ja jakolaskua, koska purkkien annossuosituksiin ei saa koskaan luottaa.
Kun haluaa tietää paljonko koiralle annetaan kalsiumia, niin täytyy tietää kolme asiaa:
- kuinka paljon koira tarvitsee
- kuinka paljon muusta ruuasta saadaan
- paljonko lisässä on kalsiumia
Koiran tarve
Koiran tarve voidaan ilmoittaa kahdella tavalla:
- 130 mg/kgME eli metaboliselle painolle, joka on paino potenssiiin 0,75
- 80 mg/kg
Per painokilo tarve voi olla myös 60 tai 65 mg/kg, ja ne ovat kaikki oikein, omalla tavallaan. Sanotaan näin, että virhe ei ole koskaan kovinkaan suuri, laskee tarpeen millä tahansa noista.
Silloin 25 kg koiran tarve olisi
- metabolisen painon kautta 1453 mg eli noin 1,5 g
- elopainon kautta 1,5 g – 2 g
Laski millä tavalla tahansa, niin kerrotaan vielä kahdella, niin saadaan imeytysmisvaraa.
- 25 kg koira tarvitsee kalsiumia 3 – 4 g
Muu ruoka
Raakaruokinnassa se tarkoittaa luita. Luiden määrän arviointi on useimmiten aivan mahdotonta ja vielä vaikeampaa on tietää paljonko niistä saadaan kalsiumia. Jos käytät valmiita pötköjä, niin niissä on usein kerrottu. Mutta sääntö se ei ole.
Jos syötät raakaa ilman luita, kokonaisia tai jauhettuja, niin ruuasta ei saada kalsiumia. Ajanvieteluita ei lasketa.
Jos ruokit 50/50-tyylillä, niin sinun täytyy tietää paljonko annat kuivamuonaa. Periaatteessa pitäisi punnita, mutta desilitroina saat likiarvon. Tosin pitäisi tietää litrapaino, sillä se saattaa vaihdella aina paljonkin. Joskus valmistaja kertoo sen, joten vilkaise netistä tuotetiedot ja tutki säkin tietoja.
- yleisenä muistisääntönä voi käyttää, että 1 dl = 45 g
Jos koira saa päivässä 1,5 dl kuivamuonaa, niin se syö silloin noin 67 g.
Tuo ei vielä riitä. Täytyy tietää paljonko ruuassa on kalsiumia. Se on usein kerrottu ruuan analyysitiedoissa ja on aina ilmoitettu prosentteina. Tai siis kun on ilmoitettu, kaikki valmistajat eivät kerro kalsiumin määrää. Yksi sellainen on Royal Canin. Heille kannattaa aina lähettää mailia ja kysyä – muutoin he eivät koskaan ala ilmoittamaan määriä.
- yleinen muistisääntö on, että kuivamuonissa on 1,2 % kalsiumia.
Kun tiedät montako grammaa koira syö, ja montako prosenttia kuivamuonassa on kalsiumia, niin sitten lasket: syödyt grammat jaetaan sadalla ja kerrotaan kalsiumprosentilla.
Joten jos koira syö 67 g kuivamuonaa, niin se saa kalsiumia
- 67 g / 100 x 1,2 % = 0,8 g
Jos kuivamuonasta saatu kalsium on
- vähemmän kuin tarve, niin tarvitaan erotuksen verran lisää
- sama tai enemmän kuin tarve, niin kaikki on hyvin
Kalsiumlisä
Purkissa kerrotaan lähes aina paljonko siinä on kalsiumia. Se, että mistä määrästä se on ilmoitettu, onkin jo vaihtelevampaa. Osa ilmoittaa kilolle, osa sadalle grammalla (joka on sama kuin prosentti), osa jollekin mittalusikalle ja osa vaikka per kaksi tablettia.
Sinun täytyy itse hahmottaa mille määrälle kalsiumin määrä on kerrottu ja sitten ynnäillä, että paljonko täytyy antaa, että saadaan tarve täytettyä. Saa antaa enemmänkin.
Välillä on ilmoitettu se yhdiste, josta saadaan kalsiumia. Joten jos purkissa lukee, että siinä on 97 % kalsiumkarbonaattia, niin siitä ei ole 970 mg/g kalsiumia. Siinä on 970 mg/g kalsiumkarbonaattia. Kalsiumkarbonaatissa on noin 40 % kalsiumia eli grammassa olisi kalsiumia noin 388 mg. Usein pääsee helpommalla, kun muistaa, että kalsiumkarbonaatissa on 0,4 g/g kalsiumia.
Koska koiralle on syytä antaa imeytymisvaraa, jotta taattaisiin riittävä saanti, ja jotta saataisiin helpompi muistisääntö, niin
- tuplataan koiran tarve määräksi 160 mg/kgEP
- ja koska kalsiumkarbonaatissa 0n 400 mg/g
antaa pyöristettynä määrän
- kalkkilisää annetaan 0,5 g/kgEP
Jos on erityistä tarvetta, kuten jos kalsium närästää koiraa, niin määrä voidaan puolittaa, mutta silloin on ehdottomasti varmistettava D-vitamiinin saanti.
Ruoka-annokseen tarvittavan kalsiummäärän laskeminen on yksinkertainen jakolasku. Jaetaan tarve sillä mitä on. Joten jos
- 25 kg koira, joka
- syö 1,5 dl kuivamuonaa,
- tarvitsee kalsiumia kaavalla 4 g (joka on tarve) – 0,8 g (joka saadaan kuivamuonasta) = 3,2 eli noin 3 grammaa lisää, ja
- meillä on kalsiumkarbonaattia jauheena, niin
- 3 g / 0,4 g = 7,5 g
Jos leikitään, että tuossa kalsiumkarbonaattipurkissa tulee mukana mittalusikka, jossa on noin 3 g jauhetta, niin annos on noin
- 2,5 mitallista
Se on myös pari teelusikallista tai puolikas ruokalusikallinen.
Joudut laskemaan
Missään ei ole sellaista valmista laskuria, joka laskisi koirasi kalsiumin annostuksen valmiiksi. On sellainen mahdollista tehdä, mutta silti sinun pitää tietää edes mitä koira syö.
Tuollaista laskuria odotellessa joudut itse laskemaan. Ei se vaikeaa ole. Kokeile.
Käytiin keskustelua Facebookissa aiheesta ja kysyin imeytymisvarasta 50/50 ruokinnassa. Laskin ruuan määrän kalsiumin mukaan (300g) ja ottaen imeytymisvaran huomioon, kalsiumia pitäisi lisätä vielä 3,4g. Eikö?
Pentu täyttää huomenna 9kk ja painaa nyt reilu 21kg. Ortopedisessä tutkimuksessa on havaittu toisessa olassa löysyyttä reilun 5kk:n ikäisenä.
Niinkuin sinne facebookin keskusteluun oli jo laitettu niin riittää antaa normaali annos eli se 300g ja kunhan huolehdit että saa päivittäin tai kerta viikkoon tarpeeksi deetä (0.7ųg/painokilo) niin se riittää.
Mutta mikä on kalsiumprosentti teiän nappulassa? Se yleensä lukee pussin kyljessä.
Kun ymmärsin että ton taulukon olet tehnyt sen mukaan mitä keskustelussa arvioitiin kalsiumin määräksi eli 1.2-1.8%.
Jos mennään ajatuksella, että kalsium annostellaan huonoimman mahdollisen tilanteen mukaan, eli imeytyy keskimääräisen passiivisen imeytymisen kautta ja kalsiumin määrä riittää aina ja jokaisessa tilanteessa (ainakin periaatteessa), niin silloin mennää @nuppunietos laskujen mukaan (en minä sitä tarkastanut, mutta nopealla vilkaisulla mittakaavat oli oikein).
Kyse on siis jatkuvasta yliannostuksesta, koska
Tuo on usein se fiksuin tapa tavallisilla koirilla. Mutta jos koira ei ole tavallinen, kuten kalsium närästää tai koira on kovassa fyysisessä treenissä, niin tilanne hieman muuttuu.
Nyt täytyy ymmärtää se, että kalsiumin tarve 130 mg/kgME ei ole aito biologinen tarve, jota metaboli huutaa. Se on tyypillinen kokeiltu (ja alin) arvo, jolla kuivamuonalla olleille laiskoille koirille ei syntynyt mahdollisen vajaasaannin oireita. Ja käytännössä tuo on sitten testattu tanskandogin pentujen aliravitsemuskokeilla.
Siinä, kuten useimmissa NRC: standardeissa, kyse on pohjimmiltaan kuivamuonien reseptiikasta. Se sitten toi mukanaan sen, että vaihtelevien ruokintamäärien, ruuan koostumuksen ja muutaman muun tekijän takia kalsium joudutaan yliannostamaan.
Jos koira syö esimerkiksi 300 g kuivamuonaa, jossa on 1,6 % kalsiumia, niin saadaan 4800 mg kalsiumia. 130 mg tarpeen kautta se riittäisi silloin 37 metaboliselle kilolle, eli päälle 120 kg painavalle koiralle.
Jep. Kuvasin juuri 50/50-ruokinnan perusteesin
Pointtini on muutamassa:
Älkää panostako minuuttia enempää aikaa kalsium-laskuihin. Se on merkityksettömin asia koirien ravitsemuksessa. Siitä on puhuttu niin paljon ja pitkään vain siksi, että
Täysikasvuisen koiran luustossa on joku hemmetin 80 vuoden tarpeen edestä kalsiumia siihen pisteeseen, että nollasaanti aiheuttaisi kotikoiralle ongelmia.
Passiivisen imeytymisen siirtäminen aktiiviselle imeytymiselle D-vitamiinin avulla ja hieman vähentämällä ruuan kalsiumia itseasiassa saavutetaan periaatteessa paradoksaalinen tilanne: vähemmän on enemmän.
Eli D-vitamiini on oleellinen. Ei lisätyn kalsiumin määrä.
Syy ylenpalttiseen varmisteluun on se, että edellinen pentuni oli lonkkavikainen ja päätyi ennenaikaiseen hautaan alle 9kk ikäisenä. Tällä pennulla todettiin 5kk ikäisenä löysyyttä toisessa olassa ja haluan olla varma, ettei ainakaan ruoka johda ongelmiin.
On helpompaa laskea tarkkaan ja olla ihan varma, kuin epäröidä ja tehdä suunnilleen - oman mielenrauhan takia.
Nappulassa on sama kalsium-% kuin taulukossa, 1,2%. Nyt pentu kuitenkin kutisee pään alueelta ja korva punoittaa, joten taitaa jäädä laskuharjoitukseksi tämä kokeilu ja siirrytään takaisin lihaan.
Pennun lonkkadysplasia, tai mikä tahansa nivelien ja luuston ongelmat, eivät liity mitenkään ruokintaan, ravitsemukseen tai puutoksiin. Se on joko peritty tai synnynnäinen ongelma.
Toki voidaan jossitella, että moinen liittyisi D-vitamiinin rajuun puutokseen, kuten vaikka kissanpentujen paperbone — joka kylläkin vanhoista syistä johtuen liitetään kalsiumin vajeeseen; niillä kissanpennuilla on kylläkin ollut koko ravitsemus pielessä, eikä perinnöllisiä tekijöitä oltu varsinaisesti poissuljettu kuin datan analysoinnissa laskennallisilla perusteilla.