Lyhenne kgME tarkoittaa koiran painoa metabolisena painona. Se on koiran elopaino korotetettuna potensiin 0,75. Kissoilla käytetään tarkempaa arvoa 0,67, koska niillä painovaihtelua on vähäisempi kuin koirilla ja koko yleensä pienempi. Potenssiin korotus 0,75 on likiarvo, joka juontuu ajalta ennen taskulaskimia. Laskutikulla oli helpompi laskea potenssiin korotus 0,75 kuin 0,67. Likiarvo on kuitenkin riittävän tarkka.
Sivustojen ja yhteisöjen sisällöntuottaminen keskittyy harvoille. Useampi joko vahvistaa sitä, tai murentaa.
Koiran elopaino on koiran oikea paino.
Koiran sairautta voidaan hoitaa ruokavaliolla, jossa on matala rasva, esimerkiksi 12 %. Silloin eläinlääkärin täytyy kertoa miksi rasva otetaan koiralta pois ja paljonko ruokaa on annettava.
Parts per million, on suhteellinen pitoisuusmitta, joka ilmaisee, kuinka monta miljoonasosaa jokin on jostakin. 1 000 ppm = 1 ‰ 10 000 ppm = 1 %. Esimerkiksi painossa 1 ppm…
Cochrane on kansainvälinen verkosto, joka tuottaa laadukkaita tieteellisiä katsauksia. Cochranen julkaisut liittyvät terveydenhuollossa käytettävän ennaltaehkäisyn, hoidon tai kuntoutuksen vaikuttavuuteen ja diagnostisten testien tarkkuuteen. Katsauksissa käytetään luotettavia tiedon kokoamisen ja yhdistelyn…
Kansainvälinen yksikkö (KY, IU, IE) helpottaa erilaisten, mutta samalla vaikutuksella olevien aineiden vertailua. Ne ovat muutettavissa grammoiksi erilaisilla kertoimilla.
Edes koira-asioita ei opi ellei kysy.
PetExpo 2012 oli monellakin tapaa pettymys, mutta toki paikalla oli erilaisia lemmikkejä ja myyjiä
Vietimme vuoden 2011 isäinpäivää Helsingin Messukeskuksessa. Lemmikkimessut taisi olla tapahtuman nimi. Olimme kahden greyhoundin ja yhden whippetin kanssa promoamassa Greyhound Racing Liittoa ja greyhound racingiä koiraurheiluna.
Tämä postaus on vanhempaa perua, ja löytyy aivan väärältä päivämäärältä. Se kertoo miten Lehtonen ja huusholli palasi Irlannista Suomeen. Tämä on osa suomalaisen greyhound racingin historiaa, ja siksi ansaitsee paikkansa Katiskasta. No okei, on se ainakin minun historiaani.
Vanha tarina monille. Moneen kertaan kerrottu. Mutta laitetaan näkyviin, maailmalle. Jotakuta se voi huvittaa, osaa varmasti vahingonilosta. Voi se olla opettavakin. Vaikka ei olekaan Aisopoksen satuja. Ei tässä ole moraaliopetustakaan. Eikä eläimiä, paitsi muutama greyhound. Ja me. Eikä tämä ole satukaan. Ihan aito tapahtuma. Se kertoo siitä, miten Ruotsista matkustetaan Irlantiin. Autolla Euroopan halki. Ja miten hommat eivät ihan aina mene niin kuin suunnittelee. Koska menisi?
JormaP heitti kysymyksen vanhan blogin puolella: Miksi teorian tuntemus estää käytännön osaamisen? Ei se ehkä mennyt ihan juuri noin, mutta niin minä sen nyt tulkitsen. Tällä kertaa. Minun on helppo takertua nimenomaan kysymyksen tuohon muotoiluun. Ajattelen itse noin. Oikeamminkin, ihmettelen samaa.
Jokainen kaipaa joskus neuvoja. On epävarma tai ei tiedä. Tietämättömyys tietenkin edellyttää jotain pohjatietoa, koska muuten ei tiedä, ettei tiedä. Itsestäänselvyys, mutta tuppaa monelta unohtumaan. Mikään ei ole niin varmaa ja vankkumatonta kuin väärä varmuus – joka kasvaa ja versoo tietämättömyydestä.
Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta, koska aito elämä on erilainen kuin videoidut dokumentaarit.