Meillä opettelee uusi sukupolvi jumppapallon käyttöä. Ne, joiden mielestä se on kivaa, muuttuvat addikteiksi yhden kokeilun jälkeen. Tolkkua ei ole ja jos sitä ei ihmisen puolelta keskeytä, niin puuhaavat itseltään jalat alta. Se on nimittäin kaikessa helppoudessaan päättömän raskasta. Kultainen perussääntö on, että sitä treenataan mitä tarvitaan ja pikajuoksijoilla jumppapallon kanssa könyäminen on siinä rajoilla, mutta palvelee lihasvoimaa ja nimenomaan lähtönopeutta. On siitä muutakin etua, koiralle ja suoritukselle.

(lisää…)

Ratagreyhoundeilla on muutamia kirjoittamattomia sääntöjä tai tapoja. yksi sellainen on, että kun keskenkasvuinen aloittaa ratatreeninsä, niin viimeistelyssä tulee usein kiire, koska kauden lopussa oleva Junior Derby painaa päälle. Se on ikäkausikilpailu kaudella kaksi vuotta täyttäville. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että nuorten kanssa kuuluu opetella rataa huolellisesti sekä pitkään, ja antaa koirien aikuistua rauhassa.

(lisää…)

Harjoittelevan koiran ravintovaatimukset antaa erään näkemyksen greyhoundin ruokintaan. Mutta mitä artikkelin suositukset sitten tarkoittavat käytännön elämässä? Suosituksiksi tarjotut prosentit kun eivät olleet kuivamuonien tuoteselosteissa olevia prosentteja. Ne ovat osuuksia greyhoundin päivittäisestä muuntokelpoisen energian tarpeesta.

(lisää…)

Kun koira on lopettanut kiivaimman nopeuskasvunsa, niin aloitetaan ratakoulutus. Tosin mitä kauemmin malttaa odottaa, niin sitä pienempi on loukkaantumisriski koulutusvaiheessa. Ratakoulutus on pääsääntöisesti helppo tehdä, ja siksi onkin täysin mystistä, miksi niin monella se jätetään itseasiassa tekemättä. Jos itse ei vielä osaa, niin koiran kasvattajan velvollisuus on hoitaa se.

(lisää…)

Pentuaikana – tuonne noin 12 kk asti – rakennetaan se pohja, jolla voittajat kulkevat. Tarkoitus ei ole kehittää puhtaasti lihaksistoa tai maksimaalista nopeutta, kohteena on kokonaisvaltainen kehon ja koordinaation hallinta ja viettivoiman kehittäminen. Unohtamatta arkipäivän taitoja ja tietoja.

(lisää…)

Nuoren koiran treenaamisen aloittamisessa ei eroja pentuaikaan periaatteessa paljon ole. Syötetään laadukasta ruokaa, leikitään ja ulkoillaan mahdollisimman paljon vapaana. Kevyempää varsinaista treenausta aletaan kuitenkin tehdä 12 kuukauden jälkeen, edellyttäen että koiran rakenne ja kunto sallivat sen. Kuntopohjan ei pitäisi olla ongelma, jos koira on päässyt liikkumaan. Mikäli on talvi koiran täyttäessä 14 kk, niin treenausta tehostetaan. Vuodenvaihteessa syntyneet pennut tutustuvat varsinaiseen valmennukseen aikaisemmin kuin kevätpennut, mikäli niillä mennään koejuoksuihin jo keväästä. Silloin on kuitenkin kyettävä arvioimaan tarkasti koiran henkinen aikuisuus, ettei tule harmittavia takaiskuja radalla.

(lisää…)

Nuoren koira alkukausi on kriittistä aikaa. Kilpailukauden pituuden, oikeammin lyhyyden, takia puhutaan käytännössä aika loppukeväästä ja alkukesästä. Täysin riippumatta koiran syntymäajasta. Treenarit ovat odottaneet koko talven kauden alkamista, ja talvisen kunnonrakennuskauden jälkeen – joka useimmiten puheista riippumatta ajoittuu huhtikuulle – niin treenareiden kuin koirienkin akut ovat täydessä latingissa. Into on hirivittävä, halu tehdä voittaa usein jopa järjen. Alkukaudella voidaan nopeasti tuhota koira, sen nupuillaan oleva ura sekä tuoreen treenarin polttava into. Voi käydä toisinkin. Leivotaan uusi supersankari, suurvoittaja. Laji saa uuden treenausgurun, jonka maine, vastoin yleistä luuloa ja julkisuuskuvaa, lepää täysin koiran kykyjen varassa. Eivätkä nuo kyvyt yleensä johdu treenaustaidoista, vaan niistä huolimatta.

(lisää…)