Saako koira D-vitamiinia ruuasta riittävästi?
Koiran D-vitamiinin annostus on aina arvoitus, koska ei tiedetä paljonko koira aidosti tarvitsee.
Koiran D-vitamiinin annostus on aina arvoitus, koska ei tiedetä paljonko koira aidosti tarvitsee.
Punkkihäätöjen tutkimus on villiä ja tuloksia on vaikea verrata, mutta silti niillä perustellaan milloin mitäkin ainetta koirien punkkikarkoitukseen.
Cochrane on kansainvälinen verkosto, joka tuottaa laadukkaita tieteellisiä katsauksia. Cochranen julkaisut liittyvät terveydenhuollossa käytettävän ennaltaehkäisyn, hoidon tai kuntoutuksen vaikuttavuuteen ja diagnostisten testien tarkkuuteen. Katsauksissa käytetään luotettavia tiedon kokoamisen ja yhdistelyn…
Aika ajoin trollityyppiset Katiskan arvostelijat lyövät pöytään mielestään kovankin valttikortin arvostellessaan Katiskan sisältöä. Artikkelit eivät voi olla luotettavia, koska Katiskassa ei tehdä tutkimustyötä. Ei tietenkään tehdä, ei Katiska ole korkeakoulujen osa tai yrityspuolen kehitysosastoa. Katiskaan kerätään muiden tekemää tutkimustyötä ja esitellään (joskus myös jatkojalostetaan) sitä. Missään ei ole koskaan edes väitetty, että Katiska liittyisi millään tavoin tutkimustyön tekemiseen. Eihän moinen olisi edes mahdollista.
Aika ajoin Katiskan artikkelien suhteen huudellaan lähdeviitteiden perään. Useissa asioissa ne ovat merkitty, osasta ne puuttuvat ja osaan niitä ei koskaan laitetakaan. Kaikki selvät fakta-artikkelit, joista viitteet puuttuvat ovat joko niin vanhaa perua, ettei viitteitä laitettu (edelleenkin kannattaa muistaa historia, tein tätä itselleni) tai sitten kyseessä on niin vanhaa ja koeteltua tietoa, ettei se kaipaa viitteitä. Minä en tule koskaan laittamaan viitettä sille, että maa kiertää aurinkoa tai C-vitamiini ei ole vitamiini koirille. Sen sijaan jos tulee uutta tietoa, että C-vitamiini olisikin vitamiini, niin siihen löytyisi viite, koska kyseessä olisi uusi tieto, joka muuttaisi sitä, joka on ennen tiedetty.
Tein kesän aikana oman kyselyni raakaruokinnasta, sillä MUSHin kysely , tai oikeammin Helsingin yliopisto sen toteutti, antoi mielestäni harhaanjohtavia tuloksia. Hirvittävän positiivisia nimittäin.
Yhdysvaltalaistutkimus väitti, että ravintolisät voivat tappaa. Asia ei ollut aivan niin yksinkertainen.
Kun seuraavan kerran eläinlääkäri greyhoundia tai mitä tahansa muutakin rotua, varsinkin pentua, tutkiessaan pelottaa omistajalta niin sanotusti löysät housuihin sivuäänen perusteella diagnosoidulla sydänvialla, niin kehottakaa lääkäriä lukemaan tämä. Sen jälkeen hän voi ehkä harkita uusia tutkimuksia, perustellusti.
Postauksessa Ruokinnan GI-voimat sivuttiin insuliinia ja hiilihydraatteja, ja kerrottiin – kevyesti – eri hiilihydraattilähteistä. Täysin samaa asiaa sivuaa seuraava tutkimus, jossa testattiin kuuden eri hiilihydraattilähteen sulavuutta ja miten ne vaikuttavat insuliinipiikkiin. Lopputulos ei ollut mitenkään yllättävä eikä uusi, mutta se kannattaa ottaa esille vaikka sitten vain ihan kertauksen vuoksi. Koirilla on lisääntyvää ongelma insuliiniresistenssin kanssa, ja monet omistajat pyrkivät ihan yleisenkin terveyden takia vähentämään koiriensa sinänsä turhaa hiilihydraattien saanti. Paras, tehokkain, pahin (tarpeettomat yliviivataan) oli panimoriisi ja hyvänä kakkosena maissi. Tarvitseeko muistuttaa mitkä viljat ovat eniten käytettyjä kuivamuonissa?
Yksi jatkuvasti jopa skismaa aiheuttavista aiheista greyhound-treenareilla suhteessa ulkomaailmaan on rasituksen merkitys elimistölle. Vinttiliiton poppoo on vakuuttunut siitä, että kyseessä on vain ja ainoastaan merkki greyhoundjalostuksen päätymisestä umpikujaan (koirat eivät kestä) ja lääkärit ovat milloin diagnosoimassa verisyöpää, milloin akuuttia, kuolemaan johtavaa kuivumista. Pörröturkkien omistajille treenarit yleensä toteavat, että laittakaa koiranne edes kerran juoksemaan täysillä, ja eläinlääkärien olisi syytä hankkia ammattitaitoa ennen kuin yrittävät pelästyttää ns. paskat pihalle greyhoundien omistajilta. Katiskasta löytyy oman lauman perusveriarvoja talven peruskuntokaudelta ja netin syövereistä taasen kisarasituksen jälkeisiä arvoja. Laitetaan yksi sellainen tutkimusyhteenveto näkyviin – saadaan mitta-arvoja mitä rasitus oikeasti elimistölle tekee, jolloin voidaan jopa joskus – muissa piireissä – pohtia kahden ja kolmen startin päivävauhdin mielekkyyttä.
The Journal of Nutrition Vol. 128 No. 12 December 1998, pp. 2686S-2690S
Richard C. Hill
Department of Small Animal Clinical Sciences, College of Veterinary Medicine, University of Florida, Gainesville, FL 32610
Urheilevien koirien ravintovaatimukset ovat ainutlaatuisia. Koirilla on suurempi kapasiteetti rasvojen hapettamiselle kuin ihmisillä niin levossa kuin harjoittelun aikanakin. Koirilla kestävyysharjoittelussa, kuten rekikoirilla, korkea rasva (>50 % energiasta) lisää voimaa ja maksimoi energiatuotannon, ja korkea proteiini (>30 % energiasta) ehkäisee harjoitteluperäistä anemiaa. Ravintovaatimukset ovat kuitenkin erilaiset sprinttikoirilla, kuten greyhoundeilla. Greyhound juoksee nopeammin kun se on ruokittu kohtuullisesti lisätyllä rasvamäärällä, mutta juoksee hitaammin kun proteiinin määrää on lisätty. Levossa rekikoirilla on samankaltainen energiantarve lämpöneutraalissa ympäristössä kuin muillakin koiraroduilla (~550W0.75 kJ/d jossa W on paino kg), mutta voi tarvita jopa niinkin paljon kuin 4200W0.75 kJ/d kilpailun aikana. Treenauksessa olevan greyhoundin energiatarve on kuitenkin vain ~600W0.75 kJ/d.
Tässä artikkelissa on hieman tietoa koskien vitamiineja, mineraaleja sekä muita urheilevien koirien ravintovaatimuksia; useimmat rekikoirat ja greyhoundit ruokitaan ”kotiruualla”. Nämä reseptit sisältävät useimmiten raakaa lihaa ja aiheuttavat terveysriskin. Työ- ja kilpailevien koirien terveyden ja suorituskyvyn parantamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.
(lisää…)