Me kaikki tiedämme, yleisellä tasolla ainakin, että urheilussa voittaa hän, jolla on kovin nälkä. Tappavin halu. Ei välttämättä se urheilija, jolla on absoluuttisesti eniten voimaa tai nopeutta. Sama pätee koirillakin. Greyhound-treenarit yrittävät virittää koiran korvien välin sellaiseen tilaan, jonka he uskovat parhaiten palvelevan pyrkimystä päästä pätemään koiran taistelemalla suorituksella: olla voittoisa treenari.

(lisää…)

Rokotuskriittisyys lisääntyy koirien omistajienkin parissa. Ollaan sitä mieltä, että hatusta heitetty uhka allergioista on suurempi riski kuin aito uhkakuva vaikkapa penikkataudista tai parvosta. Jostain kumman syystä kaikilla niillä, joilla oma tai kaverin koira on sairastunut, jopa menehtynyt, noihin tauteihin, on alentunut sietokyky rokotuskriittisyyteen. Heidät on eräällä tavalla rokotettu hihhuleita vastaan, jotka uskovat korkeimman johdatukseen – että mitään pahaa ei tapahdu nimenomaan omalle koiralle, ainoastaan naapurin rakille.

(lisää…)

Kautta aikain koira- ja vinttimaailmassa treeni on ajettu kahteen eri tyyliin. Lyhyillä vedoilla tehdään nopeita sprinttereitä ja parannetaan anaerobista kykyä. Fillarilenkeillä taasen rakennetaan aerobista, pitkäkestoista kestävyyttä. Näinhän asia periaatteessa on, mutta kestävyyden rakentaminen pitkillä lenkityksillä vaatii melkoista viitseliäisyyttä omistajilta, kunnosta puhumattakaan. Sillä aika iron man saa olla, että kestävän koiran kävelylenkeillä väsyttää – polkupyörällä toki onnistuu.

Manninen uutisoi ratkaisun, joka tekee elämästä paljon helpomman. Ja mielenkiintoisemman, ainakin greyhound-harrastajan näkövinkkelistä.

(lisää…)

Minulta on kysytty miksi kisakoirien ruokintaan täytyy keskittyä niin paljon. Koska pyörää ei kannata keksiä uudestaan, niin lainataan Riitta Kempeä: Kilpakoirille suunnitellun ruokavalion tulee ehkäistä fyysisen stressin syntyä, tukea palautumista…

Wikipedia määrittelee elitismin näin:

Elitismi on uskomus tai asenne, jonka mukaan niin sanottu eliitti eli tietty ryhmä ihmisiä, joiden varakkuus, kyvyt, lahjakkuudet tai muut ominaisuudet asettavat heidät muiden ihmisten yläpuolelle ja jonkun tietyn alan huipulle. Elitismin mukaan näiden ihmisten mielipiteet ovat muita arvokkaampia ja tärkeämpiä ohjenuoria sosiaalisessa kanssakäymisessä tai vaikka valtion johtamisessa.

Elitismiä voi liittyä myös ylimielisyyteen, sellaiseen näkemykseen, että vauraus, sosiaalinen asema tai muu sellainen oikeuttaa niiden omaavia toisia parempaan kohteluun.

Elitismiä, ja siten myös eliittiä, löytyy kaikkialta. Tuonkin toteamuksen uutisarvo on nolla. Sinällään se ei ole ongelma. Yleensä eliitti on nimenomaan se ryhmä, joka pitää pyörät pyörimässä. Koska he osaavat ja tietävät, he myös vastaavat. Silloin kyseessä on käsitteen positiivinen puoli. Jotkut täydellistä tasa-arvoa vaativat ovat sitä mieltä, että elitismi on kategorisesti väärin. Se on aina ja kaikessa paha, siitä ei seuraa mitään hyvää. Mutta tässäkään ei ole yhtä ja ainutta totuutta. Sekin riippuu. Elitismi voi olla pahasta, jos joku nostaa itse itsensä muiden yläpuolelle. Vaikka osaisikin. Se ilmentää kuitenkin itsekkyyttä. Silloin on helppo katsoa alaspäin. Asia muuttuu – perusasetelmiltaan – jos yhteisö itse nostaa jonkun ylemmäs. Silloin se tapahtuu muiden hyväksymisellä. Muut ovat sitä mieltä, että joku osaa, tietää ja taitaa. Silloin elitismi ei ole alistavasti ja vähättelevästi toisiin suhtautumista, vaan tunnustus. Toki valta turmelee, mutta tästähän ei ole kysymys. Se saattaa olla seuraus, mutta ei syy. Ehkä kannattaisi puhua asiantuntijoista, tai osaajista – samasta asiasta on kuitenkin kysymys.

(lisää…)

Magnesium (Mg) on erittäin tärkeä kivennäisaine energia-aineenvaihdunnalle, lihasten supistumiselle, hermojen toiminnalle sekä proteiinien ja nukleiinihappojen muodostukselle. Elimistön magnesiumvarasto on luusto, jossa on noin puolet määrästä. Suurin osa lopuista on lihaksissa ja noin prosentin verran solun ulkoisissa nesteissä. Magnesium aktivoi ainakin 300 entsyymiä, jotka osallistuvat mm. ATP:n muodostamiseen, glukoosin hajoituksessa glykolyysissä, rasvahappojen hajoituksessa ja muodostuksessa, proteiinien muodostuksessa ja tiamiinin aktivoinnissa TPP:ksi. Magnesiumin tarve on NRC:n mukaan 19,7 kgME.

(lisää…)

Greyhound racingissä koira juoksee ilman ihmisen vaikutusta. Toki ihminen ohjaa viehettä, mutta sen enempää koiriin ei vaikuteta. Treenari ei juokse vierellä ja kannusta, ei sanoilla eikä raipalla. Jos koira ei halua juosta, niin se ei juokse. Mutta kuten yleensäkin koirat, niin myös greyhound on viettiensä orja. Sille toiminnon laukaiseva tekijä on saaliinomaisen hahmon liike. Ja kun se ajaa, niin se ei näe eikä kuule mitään muuta. Se antaa kaikkensa. Tämä yli sataprosenttinen antaumus on se syy miksi lajissa panostetaan turvallisuuteen. Jos greyhoundilla murtuu kinner tai ranne, niin erittäin usein se tulee maaliin kolmella jalalla. Se ei tunne kipua ollessaan adrenaliinin kyllästämä. Samasta syystä jotkut eläimet kykenevät juoksemaan itsensä hengiltä. Väsyminen ja kuona-aineiden, kuten maitohapon, aiheuttama kipu ja täydellinen uupuminen on elimistön oma suoja. Kun energiavarastot on kulutettu loppuun, niin työ lopetetaan – muuten on hengenlähtö lähellä. Osalla greyhoundeista tämä suojamekanismi ei toimi. Kiihkon ja adrenaliinin voimalla ne juoksevat yli rajan, ja kuolevat esimerkiksi sydänkohtaukseen.

(lisää…)

Greyhound racing on välineurheilua. Väite, joka saa monet takajaloilleen. Samalla tapaa kuin että Suomessa ovaaliradalla menestyvät nimenomaan ammattilaiset - pitkällä aikajänteellä. Molemmat väitteet ymmärretään väärin. Tai halutaan ymmärtää väärin. Välineurheilu…

Kävimme koirien kanssa Irlannissa ollessa Banteeran schooling-radalla, koulutusradalla. Ainahan me kävimme, vähintään viikonloppuisin. Jos jotakuta kiinnostaa tietää, niin siellä radan kastelu ja lanaus vaikuttaa 480 metrillä noin neljä kymmenystä. Puhutaan siis useammasta koiranmitasta. Tämän ei pitäisi olla uutinen yhdellekään greyhound-treenarille. Kunhan muistutin asiasta. Asioilla on tietysti kaksi puolta. Vähintään. Jos välillä kastellaan kunnolla, välillä ei, niin siitä on se hyöty, että rata ei ”suosi” aina samaa koiratyyppiä. Kastellulla, nopealla radalla pärjäävät maksiminopeuskoirat, kun taas kuivalla, raskaalla, radalla taasen nopeuskestävät. Ei puhuta turvallisuudesta. Jokaisen pitäisi muistaa se asia ulkoa. Me opimme sen asian silloin kun Nereidi rikkoi ranteensa Turun Vätin radalla. Se ei mennyt rikki tiukkojen kaarteiden takia. Se meni rikki siksi, että rata oli rutikuiva ja siinä oli kerros irtonaista, liikkuvaa hiekkaa sementinkovalla alustalla. Siperia opettaa. Kuulemma.

(lisää…)

Kesän ensimmäiset helteet tuovat foorumeilla poikkeuksetta erään vakioaiheen – lämpöhalvauksen ja miten välttää se. Lämpöhalvauksen välttäminen on kohtuullisen simppeliä. Pidetään koira varjossa tai paikassa, jossa ilma vaihtuu edes jotenkuten, eikä suora auringonvalo pääse kiusaamaan. Kun lisäksi pidetään ilmankosteus niin alhaalla kuin mahdollista, koiralla on juotavaa, eikä sitä rasiteta, niin loppu on luojan huomassa. Mutta kilpailevalla koiralla tuo kaikki ei aina ole mahdollista, koska usein kisataan päivällä. Osalla lajeista on hellerajat, mutta esimerkiksi greyhound racingissä ei, koska kilpailusuorituksen aika helteessä ja auringonvalossa ei ole merkityksellinen. Sen sijaan odotusaika ja kilpailun jälkeinen jäähdytys ovat – ne eivät kuitenkaan ole enää varsinaisen kilpailutoiminnan ongelmia. Helteessä on suorituskyvyn ja menestyksen suhteen muukin ongelma, kuin lämpöhalvausriski. Se hidastaa. Tuttua mustien koirien omistajille.

(lisää…)

Herpes on virustauti, joka löytyy kaikilta eläimiltä. Osalla lajeista herpesviruksia tunnetaan useampi, kuten ihmisillä, osalla vain yksi, kuten koiralla. Koiraherpes on hengitystietauti, ei sukupuolitauti. Kuten yleensä virustaudeissa, niin myöskään herpesvirukseen ei ole lääkettä. Koirille on herpesrokote, mutta se ei ole yleisessä käytössä.

(lisää…)

Evira tutkii koirien perinnöllisiä sairauksia. Itseasiassa kyse lienee 2006 alkaneesta laajemmasta harraste-eläimiä koskevasta työstä, mutta tuo osa kiinnostaa minua. Ehkä ihan oikeasti saadaan jotain geenitietoutta, sillä nykyään vähän jokainen perinnöllinen…

Vakaa uskomus on, että C-vitamiinilla voidaan lieventää flunssa oireita, ja jopa lyhentää sairastumisaikaa. Tämä uskomus on siirtynyt koiriinkin ja tiedän, että osa käyttää eläimen aloittaessa yskimisen tai niiskutuksen hieman rankempaa C-vitamiinikuuria. Keski- ja isokokoisille annetaan auringonhattu-uutteen lisäksi tonnin eli 1000 mg annoksia C-vitamiinia. Mutta tiedetään myös, että tuo on pelkkää uskomusta.  Ihmisillä moisella kuurilla saadaan kahden viikon flunssa lyhenemään 14 päivään. Vai tiedetäänkö oikeasti?

(lisää…)

Kokeneemmat käyttävät mielellään termejä early pase, nopeuskestävyys tai maksiminopeus. Usein tarpeesta, joskus itsetehostuksena. Joku jopa saattaa tietää mistä puhuu, mutta mikään sääntö sekään ei ole – harrastusvuosista riippumatta. Ongelmia saattaa tulla siinä vaiheessa, kun vastapuolet tarkoittavat aivan eri asioita. Ole siinä sitten aloittelija ja yritä oppia.

(lisää…)

Kun koira vaihdetaan kuivamuonalta lihapohjaiseen ruokintaan, niin se usein laihtuu. Turhan monet barffaavat koirat ovat laihoja. Eivät hoikkia, vaan laihoja. Omistaja ei sitä läheskään aina näe, koska hän katsoo liian läheltä. Muutos ei tapahdu päivässä, mutta kahden viikon aikanakin tapahtunut painon lasku jää huomaamatta. Jos hyvin käy, niin jossain vaiheessa omistaja havahtuu muutokseen. Hän saattaa jopa korjata tilanteen. Edellyttäen tietysti, että ylipäätään tunnistaa laihuuden. Kaikki eivät tunnista. Se, että laihtumista ei huomata, johtuu yhdestä syystä. Koiraa katsotaan, mutta sitä ei nähdä. Helppo synti. Olen itsekin siihen syyllistynyt. Ja tulen syyllistymään tulevaisuudessakin, olkoonkin, että virheistään tulisi oppia. Olen myös päästänyt koiria liian laihoiksi. Ilman varsinaista tarkoitusta, ainoastaan muuttamalla ruokintaa. Pelkkää ajattelemattomuutta, koska en ollut miettinyt mitä kuppiin laitetaan. Kehno puolustus, koska minun pitäisi tietää paremmin.
(lisää…)

1800-luvun alku oli melkoista murrosta Euroopassa. Ranskan suuren vallankumouksen myötä tiede oli lähtenyt uuteen nousukiitoon. Koko Eurooppaa myllersi sotien aalto ja kolera sekä tuberkuloosi niittivät kansaa. Opittiin kuitenkin koko ajan uutta, sillä ajattelun perusta itsessään oli muuttunut. Oltiin pääsemässä irti muinaisten kreikkalaisten tekemistä virheistä, jotka olivat vuosisatoja, ellei tuhat, jarruttanut kehitystä Euroopassa. Lääketieteessä hoito ja teoriat olivat edelleenkin samoja kuin 1500 vuotta aikaisemmin. Vaikka oltiin ymmärtämässä, että ihminen rakentuu erilaisille kudoksille, eikä rakennelma perustukaan elimiin, niin silti tärkeimpinä hoitomuotoina olivat suonen iskentä ja verijuotikkaat. Hoito, joka perustui helleenien surkeaan virhepäätelmään ja on tappanut maailmanhistoriassa enemmän ihmisiä kuin sodat, rutto tai auto. Kiinalaisilla oli asiat vielä huonommin. He eivät menneet ihmisen sisään, eivätkä tienneet anatomiasta yhtään mitään. He piirtelivät energiakarttoja.
(lisää…)