Me kaikki tiedämme, yleisellä tasolla ainakin, että urheilussa voittaa hän, jolla on kovin nälkä. Tappavin halu. Ei välttämättä se urheilija, jolla on absoluuttisesti eniten voimaa tai nopeutta. Sama pätee koirillakin. Greyhound-treenarit yrittävät virittää koiran korvien välin sellaiseen tilaan, jonka he uskovat parhaiten palvelevan pyrkimystä päästä pätemään koiran taistelemalla suorituksella: olla voittoisa treenari.

(lisää…)

Rokotuskriittisyys lisääntyy koirien omistajienkin parissa. Ollaan sitä mieltä, että hatusta heitetty uhka allergioista on suurempi riski kuin aito uhkakuva vaikkapa penikkataudista tai parvosta. Jostain kumman syystä kaikilla niillä, joilla oma tai kaverin koira on sairastunut, jopa menehtynyt, noihin tauteihin, on alentunut sietokyky rokotuskriittisyyteen. Heidät on eräällä tavalla rokotettu hihhuleita vastaan, jotka uskovat korkeimman johdatukseen – että mitään pahaa ei tapahdu nimenomaan omalle koiralle, ainoastaan naapurin rakille.

(lisää…)

Minulta on kysytty miksi kisakoirien ruokintaan täytyy keskittyä niin paljon. Koska pyörää ei kannata keksiä uudestaan, niin lainataan Riitta Kempeä: Kilpakoirille suunnitellun ruokavalion tulee ehkäistä fyysisen stressin syntyä, tukea palautumista…

Wikipedia määrittelee elitismin näin:

Elitismi on uskomus tai asenne, jonka mukaan niin sanottu eliitti eli tietty ryhmä ihmisiä, joiden varakkuus, kyvyt, lahjakkuudet tai muut ominaisuudet asettavat heidät muiden ihmisten yläpuolelle ja jonkun tietyn alan huipulle. Elitismin mukaan näiden ihmisten mielipiteet ovat muita arvokkaampia ja tärkeämpiä ohjenuoria sosiaalisessa kanssakäymisessä tai vaikka valtion johtamisessa.

Elitismiä voi liittyä myös ylimielisyyteen, sellaiseen näkemykseen, että vauraus, sosiaalinen asema tai muu sellainen oikeuttaa niiden omaavia toisia parempaan kohteluun.

Elitismiä, ja siten myös eliittiä, löytyy kaikkialta. Tuonkin toteamuksen uutisarvo on nolla. Sinällään se ei ole ongelma. Yleensä eliitti on nimenomaan se ryhmä, joka pitää pyörät pyörimässä. Koska he osaavat ja tietävät, he myös vastaavat. Silloin kyseessä on käsitteen positiivinen puoli. Jotkut täydellistä tasa-arvoa vaativat ovat sitä mieltä, että elitismi on kategorisesti väärin. Se on aina ja kaikessa paha, siitä ei seuraa mitään hyvää. Mutta tässäkään ei ole yhtä ja ainutta totuutta. Sekin riippuu. Elitismi voi olla pahasta, jos joku nostaa itse itsensä muiden yläpuolelle. Vaikka osaisikin. Se ilmentää kuitenkin itsekkyyttä. Silloin on helppo katsoa alaspäin. Asia muuttuu – perusasetelmiltaan – jos yhteisö itse nostaa jonkun ylemmäs. Silloin se tapahtuu muiden hyväksymisellä. Muut ovat sitä mieltä, että joku osaa, tietää ja taitaa. Silloin elitismi ei ole alistavasti ja vähättelevästi toisiin suhtautumista, vaan tunnustus. Toki valta turmelee, mutta tästähän ei ole kysymys. Se saattaa olla seuraus, mutta ei syy. Ehkä kannattaisi puhua asiantuntijoista, tai osaajista – samasta asiasta on kuitenkin kysymys.

(lisää…)

Kesän ensimmäiset helteet tuovat foorumeilla poikkeuksetta erään vakioaiheen – lämpöhalvauksen ja miten välttää se. Lämpöhalvauksen välttäminen on kohtuullisen simppeliä. Pidetään koira varjossa tai paikassa, jossa ilma vaihtuu edes jotenkuten, eikä suora auringonvalo pääse kiusaamaan. Kun lisäksi pidetään ilmankosteus niin alhaalla kuin mahdollista, koiralla on juotavaa, eikä sitä rasiteta, niin loppu on luojan huomassa. Mutta kilpailevalla koiralla tuo kaikki ei aina ole mahdollista, koska usein kisataan päivällä. Osalla lajeista on hellerajat, mutta esimerkiksi greyhound racingissä ei, koska kilpailusuorituksen aika helteessä ja auringonvalossa ei ole merkityksellinen. Sen sijaan odotusaika ja kilpailun jälkeinen jäähdytys ovat – ne eivät kuitenkaan ole enää varsinaisen kilpailutoiminnan ongelmia. Helteessä on suorituskyvyn ja menestyksen suhteen muukin ongelma, kuin lämpöhalvausriski. Se hidastaa. Tuttua mustien koirien omistajille.

(lisää…)

Evira tutkii koirien perinnöllisiä sairauksia. Itseasiassa kyse lienee 2006 alkaneesta laajemmasta harraste-eläimiä koskevasta työstä, mutta tuo osa kiinnostaa minua. Ehkä ihan oikeasti saadaan jotain geenitietoutta, sillä nykyään vähän jokainen perinnöllinen…

Vakaa uskomus on, että C-vitamiinilla voidaan lieventää flunssa oireita, ja jopa lyhentää sairastumisaikaa. Tämä uskomus on siirtynyt koiriinkin ja tiedän, että osa käyttää eläimen aloittaessa yskimisen tai niiskutuksen hieman rankempaa C-vitamiinikuuria. Keski- ja isokokoisille annetaan auringonhattu-uutteen lisäksi tonnin eli 1000 mg annoksia C-vitamiinia. Mutta tiedetään myös, että tuo on pelkkää uskomusta.  Ihmisillä moisella kuurilla saadaan kahden viikon flunssa lyhenemään 14 päivään. Vai tiedetäänkö oikeasti?

(lisää…)

Kokeneemmat käyttävät mielellään termejä early pase, nopeuskestävyys tai maksiminopeus. Usein tarpeesta, joskus itsetehostuksena. Joku jopa saattaa tietää mistä puhuu, mutta mikään sääntö sekään ei ole – harrastusvuosista riippumatta. Ongelmia saattaa tulla siinä vaiheessa, kun vastapuolet tarkoittavat aivan eri asioita. Ole siinä sitten aloittelija ja yritä oppia.

(lisää…)

1800-luvun alku oli melkoista murrosta Euroopassa. Ranskan suuren vallankumouksen myötä tiede oli lähtenyt uuteen nousukiitoon. Koko Eurooppaa myllersi sotien aalto ja kolera sekä tuberkuloosi niittivät kansaa. Opittiin kuitenkin koko ajan uutta, sillä ajattelun perusta itsessään oli muuttunut. Oltiin pääsemässä irti muinaisten kreikkalaisten tekemistä virheistä, jotka olivat vuosisatoja, ellei tuhat, jarruttanut kehitystä Euroopassa. Lääketieteessä hoito ja teoriat olivat edelleenkin samoja kuin 1500 vuotta aikaisemmin. Vaikka oltiin ymmärtämässä, että ihminen rakentuu erilaisille kudoksille, eikä rakennelma perustukaan elimiin, niin silti tärkeimpinä hoitomuotoina olivat suonen iskentä ja verijuotikkaat. Hoito, joka perustui helleenien surkeaan virhepäätelmään ja on tappanut maailmanhistoriassa enemmän ihmisiä kuin sodat, rutto tai auto. Kiinalaisilla oli asiat vielä huonommin. He eivät menneet ihmisen sisään, eivätkä tienneet anatomiasta yhtään mitään. He piirtelivät energiakarttoja.
(lisää…)

Me kaikki tiedämme miten laaja tietovarasto internet on. Kaikki tiedämme myös kuinka vaikeaa on löytää asiaa. Jo pelkästään hakukoneiden käyttö on monelle vaikeaa. Silti niiden hyödyntämistä pidetään perustaitona. Suurin virhe, jonka suomalaiset tekevät, on sanojen perusmuotojen käyttäminen. Hakukoneiden robotit meneät sivuja läpi ja indeksoivat niiden sisältöä, tekevät siis jumalattoman laajaa sanaluetteloa. Parhaimman tuloksen saa kun välttää vaikkapa muotoa koira lihas revähtymä ja yrittääkin jotain vaihtoehtoa, joka löytyy aidosti tekstistä. Vaikkapa koiran lihasrevähtymä. Pelkkä tiedon löytäminen ei ole se vaikein osa, vaan kyetä erottelemaan jyvät akanoista. Hatusta heitettynä 90 prosenttia on puhdasta höpinää ja ja luuloja sekä kuulopuheita levittäviä foorumiosumia – olkoonkin, että niistäkin löytää joskus asiaa. Viitisen prosenttia on suoranaista valehtelua ja loput sitten asiaa. Kohinasignaali-suhde on siis tiedon kannalta rajun negatiivinen. Epäilys, kyseenalaistaminen ja valikointi ovat tärkeimpiä netin käyttäjän perustaitoja – ei tekninen osaaminen.

(lisää…)