Vesi (H2O) on elämän perusta. Elimistöstä noin 60 prosenttia on vettä. Siitä 2/3 osaa on solujen sisällä ja loput soluja ympäröivässä ulkoisessa nesteessä. Soluissa nestettä sitoo kalium, ulkoisessa nesteessä natrium ja plasmassa natriumin lisäksi proteiinit. Kaikki solujen aineenvaihduntareaktiot tapahtuvat vesiliuoksessa, jonka määrä ja koostumus pyritään pitämään vakiona hormonaalisesti.
Vesi on välttämätön kaikille toiminnoille. Yleensä janoa pidetään ainoana veden tarpeena, mutta se on ainoastaan elimistön tapa kertoa, että vettä tarvitaan lisää. Vesi toimii esimerkiksi liuoksena, jossa aineenvaihdunta tapahtuu, osallistuu elimistön natrium-kalium- ja happo-emästasapainon säätelyyn, kuljettaa ravinto- ja viestiaineita soluihin ja kuona-aineita soluista, osallistuu kaikkiin reaktioihin, joissa muodostuu tai vapautuu vesimolekyyli, kuten glykogeenin ja proteiinin rakennus ja hajoitus, on osa ruoansulatusnesteitä sekä on osa lämmönsäätelyä, sillä vesi sitoo tehokkaasti lämpöä ilman suurta lämmönnousua.
Vesitasapaino
Suurin osa vedestä saadaan juomalla ja syömällä. Jonkin verran vettä vapautuu myös energiaravintoaineiden aineenvaihdunnan yhteydessä, yleensä rasvan käytössä. Normaalisti vesi erittyy pääosin virtsassa, keuhkoista hengityksen kautta, ihosta sekä ulosteissa. Jos elimistö menettää 2-5 prosenttia vettä, niin työskentelykyky heikkenee oleellisesti. Noin 20 prosentin menetys aiheuttaa yleensä kuoleman. Greyhoundilla jo alle 2 prosentin kuivuminen, dehydraatio, aiheuttaa selvän hidastumisen sekä heikomman palautumisen.
Elimistön toiminta vaatii, että solun sisäisten ja ulkoisten nesteiden koostumus ja määrä pysyy lähes muuttumattomana. Nestetasapainon säätelyn hoitaa pääasiassa munuaiset. Virtsaan eritetään kalium- ja natriumioneja, happoja ja emäksiä sekä nesteitä siten, että pitoisuudet pysyvät vakioina elimistön nesteissä.
Veden tarve
Aikuisen koiran ylläpitotarve on noin 0,5dl/kg, mutta greyhoundit juovat yleensä tätä vähemmän, joka johtuu osaltaan elimistön korkeammasta nestemäärästä, osaltaan korkeammasta aineenvaihdunnasta, josta saadaan reaktion sivutuotteena vettä. Greyhoundin kuivumista on kuitenkin koko ajan seurattava, ja nesteytys – joko juottamalla, ihon alle tai suonensisäisesti – aloitettava heti kun ensimmåiset merkit ilmaantuvat. Veren korkean hematokriitin takia greyhoundilla on vähäisempi toleranssi kuivumiseen kuin muilla roduilla. Kuivuneen greyhoundin kilpailuttaminen helteisellä säällä saattaa olla sille hengenvaarallista.
Monet greyhoundit juovat vain noin 800 ml päivässä, loppu saadaan ruuasta, ja menettävät toisaalta pelkässä läähätyksessä 200 ml vettä. Tämä on yksi syy siihen, miksi greyhound on niin herkkä kuivumiselle.
Nestetasapainon heittelyt
Kuivuminen on yksi suuri syy kramppeihin. Mikäli koiraa ei ole saatu juomaan tarpeeksi ja samalla ollaan unohdettu nestetasapainosta vastaavat elektrolyytit, niin ongelmat saattavat olla kilpailemisen jälkeen suuremmat kuin pelkkä lisääntyneestä juomisesta johtuva virtsaaminen. Se saattaa kramppien lisäksi käynnistää asidoosin tai jonkun lievemmän ylirasitusreaktion. Siinä vaiheessa tulee tutuksi tippapullo sekä eläinlääkärin päivittelyt 80 prosenttia hipoilevasta hematokriitista sekä täysin pielessä olevista munuaisarvoista. Kaikki vain siksi, että ei seurattu greyhoundin kuivumisen astetta, eikä huolehdittu nestetasapainosta.
Koiran nestetarpeen 50 ml/kg on hieman hankala asia. Paitsi että se on vanha ja epäluotettava numeroarvo, niin se myös edellyttää kuivamuonan syömistä. Toisaalta — kuivamuona vaikuttaa vain nestesaantiin ruuassa, ja sitä kautta juomistarpeeseen.
Mutta kuivamuona vaikuttaa myös nesteen sitomiseen ja metabolisen veden määrään.
Leikitään hiukan numeroilla.
30 kg koira tarvitsisi siis nestettä 1500 ml.
Se syö 600 g lihaa päivässä ja saa siitä vettä 65 % kosteudella 390 ml.
Suoraan tuolla kaavalla laskettuna tuon koiran pitäisi juoda yli litra päivässä, vaikka on lihalla. Jos minulla mikä tahansa koira litkisi tuon määrän vettä, niin olisin jo matkalla eläinlääkäriin.
Se miksi moista juomista ei kuitenkaan tapahdu johtuu muutamastakin syystä, kuten
Ja kaunis kaava kaatuu muutamastakin syystä:
Koko ajan ollaan samassa asiassa: sääntö 50 ml/kg on yhtä pielessä kuin vaikka proteiinien 5 g/kgME tai kalsiumin 130 mg/kgME.
Jos koira imeyttää veden niin tehokkaasti, että uloste menee kaninpipanoiksi, koska elimistö on kuivumisen rajoilla, niin se sen täytyy virtsata vähemmän ja erittäin keltaista.
Jos tuota ei tapahdu, niin ummetuksen syy ei ole sinällään vesi, vaikka sitä vedellä voikin korjata. Syy on silloin liian vähäinen ruokamäärä.