Uskomushoitajat väittävät, että eläimillä ei voi olla plasebovaikutusta. Kyllä on, koska ihminen arvioi hoidon toimivuuden.

Koiralle paasto ei ole haitallinen ja se on tehokas tapa korjata nirsoutta sekä parantaa koiran työmotivaatiota.

Koira tarvitsee ravinnostaan antioksidantteja, varsinkin silloin kun ruuassa on paljon rasvaa mukana.

Rata-greyhoundit ovat Irlannissa iso kilpailulaji ja tärkeä maatalouden sivuelinkeino.

Miesten sperman laatu on kuulemma heikentymässä. Yhdessä vaiheessa väitettiin, että tanskalaisten miesten siittiöt voivat todella huonosti, ja suomalaiset jätkät senkun porskuttaa. Sitten muutettiin lakia, ja Suomessa sperman luovutus taisi totaalisesti lopahtaa, ja hedelmöityshoitoihin alettiin käyttämään tanskalaista spermaa. Tai sitten ei, voi olla hyvinkin että muistan aivan väärin nuo kuviot.

Katiskan lukijoita uskoakseni kiinnostaa huomattavan vähän ihmisten sperma. Se mikä kiinnostaa, on että kasvattajat saavat aikaiseksi suunnittelemansa pentueet ja pentua jonottavat sen oman karvapalleronsa. Ja että molemmat tavoitteet saavutettaisiin, edellyttää astuvaa urosta riittävän liikkuvilla siittiöillä varustettuna ja vastaanottamassa oikeassa vaiheessa oleva narttu hedelmöityskypsillä munasoluilla. Unohdetaan nartut tällä kertaa ja keskitytään hiukan uroksiin.

(lisää…)

Keväällä 2011 Bento Kronen -ruuan maahantuoja Vip Vescor Oy alkoi vetämään kuivamuonaa markkinoilta. 20.5.2011 Evira ilmoitti myös takaisinvedosta koskien belgialaisen Versele-Laga:n valmistamia Nutritional Balance koiranruokia. Takaisinveto lähti valmistajan toimesta, koska alkoi olla merkkejä, että ruoka aiheutti epileptisiä oireita. Syypääksi ilmoitettiin riisi, jonka valkuaispitoisuutta oli nostettu keinotekoisesti. Suomeksi: riisin ravintoarvoja oli nostettu väärentämällä. Yhtymäkohta taannoiseen maitoskandaaliin Kiinassa oli aivan turhan selvä. Silloin oli laihaa maitoa, ilmeisesti vedellä jatkettua, terästetty melamiinilla. Lopputuloksena lapsia kuoli ja sairastui.

(lisää…)

Ruokinnalla ja ravitsemuksella pyritään pitämään keho kunnossa ja lihakset jaksamaan. Usein mainitaan, että ruokinta on kunnossa, jos koira jaksaa ja se on pirteä. Pirteydellä luultavammin tarkoitetaan – tai ainakin minä tarkoitan – henkistä intoa ja vireyttä. Kun kroppa on kunnossa, niin on toivoa, että myös nuppi pelaa. Tai toisin päin. Ruokintaa suunnitellessa, tai edes miettiessä, harvoin jos koskaan uhrataan ajatusaikaa siihen miten ruoka vaikuttaa aivoihin. Hyvin ymmärrettävää, koska kaikesta huolimatta henkeä pidetään erossa materiasta. Hidastaa sekin, ettei aiheesta oikeastaan tiedetä yhtään mitään.

(lisää…)

Kromi on hivenaine, joka muiden mineraalien tapaan osallistuu moneen. Sen tärkein rooli on kuitenkin rasvan ja proteiinien aineenvaihduntaan osallistuminen sekä ehkä tärkeimpänä glukoosin käyttö yhdessä insuliinin kanssa – kromi on insuliinin kofaktori. Haima erittää insuliinia, joka siirtää sokeria verestä soluihin. Yleensä puhutaan, että insuliini on yksi elimistön anabolisimmista hormoneista juuri siksi, että insuliini eräällä tavalla avaa ovet soluihin, jotta niihin saadaan esimerkiksi energiaa sokerin muodossa. Mutta tämä on vain osatotuus, sillä jos insuliinia luonnehditaan ”ovimikoksi”, niin kromi on se avain, joka avaa ovien lukon. Ilman kromia insuliini ei saa ”avattua” soluja.

(lisää…)

Minulta kysyttiin, että mikä minusta on suurin terveydellinen riski tällä hetkellä koirille, yleisesti ja isossa mittakaavassa. Vastaus ei ollut toivottu, ja tiedän, että se pahoittaa monen mielen. Menkööt silti. Suurin terveydellinen riski kaikille koiraroduillemme on sen omistaja.

(lisää…)

Lisäravinteita on käytetty varmasti läpi ihmiskunnan historian parantamaan milloin mitäkin, terveyttä tai suorituskykyä. Usein kyse oli pelkästä taikauskosta, mutta välillä enemmänkin yrtti- tai luonnonlääkinnästä kuin meidän nykyään ymmärtämästämme ravintolisien käytöstä – jos noita kahta edes voi toisistaan erottaa. Urheilulisäravinteina käytettyjä tuotteita on tutkittu tehokkaasti, kuten kreatiinia, ja niiden myötä ollaankin siirtymässä vallinneesta eräällä tavalla holistisesta ajattelusta täsmähoitoon. Aikaisemmin tarjottiin vaikkapa C-vitamiinia lääkkeeksi yleiseen hyvinvointiin, niin nyt otetaan A-vitamiinia tai foolihappoa, jotta sikiön immuniteetti olisi paras mahdollinen syntymän jälkeen.

(lisää…)

Yhdysvaltalaistutkimus väitti, että ravintolisät voivat tappaa. Asia ei ollut aivan niin yksinkertainen.

Talvi ja pimeys saattavat vaikeuttaa koiran suolisto-ongelmia ja aiheuttaa sipulia sekä löysyyttä. Pimeys voi pahentaa koirankin IBD-oireilua.

Näyttelyt ovat tosiasiallisesti tärkein rotukoirien jalostusta ohjaava toiminta. Tiedän, että tuo kuulostaa kliseeltä, mutta silti ne ohjaavat jalostusta. Vaikka agility (ja mikseivät muutkin fyysisemmät aktiviteetit) ovat kasvattamassa suosiotaan ja lisäämässä ns. työkoirajalostusta, niin silti harrastaja- sekä pentuemäärät jäävät kirkkaasti kakkoseksi näyttelyille. Toisaalta on aivan se ja sama mitkä jalostusta ohjaavat, kunhan on jalostusta (pennuttaminen ei sitä ole) ja jalostukselle on jotkin terveet ja järkevät kriteerit.

(lisää…)

Koira syö ruohoa tai nuoleskelee mattoa. Kotidiagnoosi on valmis: sitä närästää. Jos moinen lisääntyy ja siihen kytkeytyy myös ns. tyhjän vatsan oksentelu ja suolisto-oireilua – yleensä löysyyttä tai ripulointia – niin eläinlääkäri varmistaa omistajan oman diagnoosin. Kyllä, sitä närästää. Osalle koirista määrätään melkoinen lääkearsenaali, osalta muutetaan ruokintaa ja aloitetaan närästyslääkitys, yleensä ihmisten käsikauppatuotteilla, Rennietä, Losecia ja vastaavia. Joskus ne auttavat, mutta useimmiten käsissä on krooninen ja pitkä tie. Ruokinnan muutoksilla on ehkä saatu paras apu ka vältettävä ainesosa riippuu usein koirasta. Useimmiten – ainakin foorumikirjoitusten pohjalta tuntuu siltä – omistaja huolestuttaa nimenomaan se, että vaikka aina välillä pelkkä kuivamuonamerkin vaihto riittää, niin pääsyylliseksi nousisivat luut, rustot, liha ja rasva.

(lisää…)

Minkään muun rodun ruokintaa ja ravitsemusta ei ole rotutasolla tutkittu yhtä paljon kuin greyhoundien. 1900-luvun puoleen väliin asti sekarotuiset olivat hyvinkin edustettuja, ja toki labrabeagleistä löytyy paljon. Suomalaisia valjakkoja on tutkittu myös jonkun verran, mutta niilläkin varsinaiset tutkimukset jäävät kouralliseen. Greyhoundien käyttöä tutkimustyöhön helpotti amerikkalainen suljettu kilpailusysteemi. Muutamalla sopimustreenarilla olivat kaikki koirat radalla, ne asuivat samanlaisissa kenneleissä, syötettiin samalla tavalla, hoidettiin samalla tavalla ja kilpailutettiin samalla tahdilla – jenkkiläistä tehokkuuta parhaimmillaan ja pahimmillaan. Mutta se antoi hyvän pohjan ruokintatutkimuksille, päinvastoin kuin yritykset seurata kotikoirien ruokintaa.

(lisää…)

Liikaa treenatulla koiralla on samalla tavalla riski ylikuntoon kuin ihmisilläkin. Koira sairastuu ja jaksaa vähemmän.

Liikunta säätelee koirankin painoa elimistön hormonitoiminnan kautta.

Ruuansulatuksesta tai hengityksestä, puhumattakaan ihon tai limakalvojen kautta, ei elimistöön pitäisi päästä kokonaisia proteiineja. Kun sellainen pääsee suojauksesta läpi, niin kehon immuniteettijärjestelmä käynnistyy, tunnistaa ja tuhoaa vieraan proteiinin – tai sen kantajan. Allergiassa kyse on aivan sama, mutta puolustusjärjestelmä käyttäytyy väärin ja ylireagoi sinänsä harmittomaan tulokkaaseen.

(lisää…)

Koira ja allergia ovat nykyään vakiodiagnoosi, kun koiralla on hiivaa, kutinaa tai mitä tahansa iho- tai suolisto-oireita. Yleensä diagnoosi on väärä.

Anemia on tila, jossa punasolujen tai hemoglobiinin määrä on vähäinen tai niiden rakenne on poikkeava. Se ei ole itsessään sairaus, vaan oire jostain muusta ongelmasta.

(lisää…)

Anturan haavat ovat aina jossain määrin hankalia hoitaa. Anturassa on kehno verenkierto, joka hidastaa paranemista.

Koiran kipua on aina lääkittävä. Tai melkein aina, joskus lievä kipu muistuttaa koiraa ottamaan vähän rauhallisemmin.

Parafiiniöljyä käytetään koiran ummetuksen hoitoon.

Osalle koirista tulee herkästi hammaskiveä. Eläinlääkäri poistaa sen tehokkaimmin, mutta sitä voi poistaa itsekin.

Norfolkin herttuan tekemät coursingin säännöt ovat ensimmäiset varsinaiset viralliset säännöt, ja nykyaikainen coursin perustuukin niihin – puhuttiin sitten open field– tai park¨ coursingista. Näillä säännöillä ei ole enää mitään tekemistä nykyajan kanssa. Brittiläisen, nykyään kielletyn, open coursingin sääntöjä muutettiin useasti aja myötä, ja irlantilainen park coursing oli jo lähtökohdiltaan erilaisempi. Siinä ei ollut park coursingin pistelaskusysteemiä ja periaatteessa nopein voitti. Mutta nämä säännöt ovat osa greyhound racingin historiaa. Lähtölaukaus eräällä tapaa.

(lisää…)