Kennelliito ohjaa näyttelyiden avulla koirien jalostusta. En ymmärrä miten se on mahdollista, koska rotumääritelmät paketoivat rodut omiin skaaloihinsa, ja jos palkitut koirat noudattavat rotumääritelmää, niin mikään ei voi muuttua. Paitsi että muuttuu, koska näyttelytuomarit tulkitsevat sen mitä rotumääritelmä tarkoittaa. Eikä heillä ole yhteistä linjaa, edes voittajien suhteen.
Näyttelyt ovat kilpailu. Jos joku muuta väittää, niin on kulkenut tiukat laput silmillä. Koska ne ovat arvostelulaji yhdellä tuomarilla per rotu, niin yksi ihminen nostaa koiran jalostusarvoa, tai laskee sitä. Puhutaan taas asioiden oikeilla nimillä: tuomari kasvattaa tai laskee pentumyyntiä sekä pennuista saatavaa nettoa.
Pyydän, älkää selittäkö miten koirankasvatuksella ei tienaa. Joku amatööri maallikko voi sen uskoa, ja verottaja, mutta minä tiedän missä mennään.
En kuitenkaan puhu podcastissä rahasta, vaan miten tuomaritoimintaan vaikutetaan. Osan mielestä voittajien valinta on pelkkää suhdetoimintaa, osan mielestä moisen väittäminen on pelkkää mustamaalausta. Sen verran minäkin olen tolppana seissyt kehänlaidalla, että tiedän tasan tarkkaan yhden asian: mustamaalaukseksi asiaa väittävät ovat aika usein mukana siinä suhdetoiminnassa.
Niin, eihän handlerin ulkonäkökään mitään vaikuta, koska arvioidaan sitä miten hyvin koira mallintaa rotumääritelmäänsä… Vai ehkä handleri vaikuttaakin, enemmän kuin kyvykkäällä vauhdinsäätelyllä ravissa?
Kyse ei ole pelkästään siitä, että toiset maksavat asiakkaat ovat eri asemassa kuin toiset. Ei siinä ole mitään uutta. Jotkut pääsevät ravintolan jononkin ohi. Kyse on seurauksista roduille. Käsi ylös kenen mielestä Kennelliitto, FCI ja näyttelytuomarit ovat onnistuneet jalostuksen ohjaamisessa? Positiivisin asia on ehkä rotujen jakautuminen käyttöön ja näyttöön – silloin ainakin käyttöpuoli pitää rodun elinvoimaisena.
Ikuisuusaihe, joka poukkii otsikoihin aika ajoin. Tiedän. Tämä on yksi sellainen, poukkoilu lähes faq-aiheessa.
